Tikittävä pommi

29.06.2023 klo 14:42
On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.

Uusi hallitusohjelma painottaa liikkumisen tärkeyttä. Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin kustannukset.

Erityisen huolestuttavaa on nuoremman sukupolven huonontunut kunto, joka vaikuttaa myös työelämässä toimimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Liikkumattomuutta voitaisiin näin ollen kutsua jopa lasten ja nuorten uudeksi kansansairaudeksi. Lapsille ja nuorille suunnatut MOVE-mittausten tulokset sekä varusmiesten kuntotesti ovat laskeneet nopeasti.

Siksi olen iloinen siitä, että tämä hallitus ottaa ongelman tosissaan ja tekee kaikkensa sen ehkäisemiseksi. Meidän on saatava kaikki suomalaiset liikkeelle riippumatta iästä tai elämäntilanteesta. Liikunnasta on tehtävä mieluisa harrastus riippumatta myös tasosta. 

Hallitusohjelmasta löytyy muun muassa kirjauksia uudesta poikkihallinnollisesta ja pitkäjänteisestä Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on vastata vähäisen liikunnan aiheuttamiin ongelmiin ja lisätä liikunnan määrää kaikissa ikäryhmissä. Ohjelmassa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen on varattu hallituskauden ajalle 20 miljoonaa euroa vuosittain.

Liikunnan painotus näkyy myös ministerien salkuissa koska uutena ministerinä löytyy liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pesti, jota RKP ja Kristillisdemokraatit hoitavat molemmat puolikkaan kauden, eli kahden vuoden ajan. Hallitus on myös perustamassa uuden ministerityöryhmän, joka hoitaa ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. 

Myönnän, viimeisen vuoden aika olen liikkunut liian vähän. Nyt pitää skarpata. Kyse on usein asenteestamme ja ulko-oven kynnys on usein se kaikkein suurin kynnys. Vastuu liikkumattomuudesta on meillä kaikilla, koko yhteiskunnalla, kunnilla, hyvinvointialueilla sekä myös kolmannella sektorilla.

Hyvinvoinnin kannalta myös panostukset peruskoulutukseen ovat tälle hallitukselle tärkeitä. Vaikka valtiontaloutta on tasapainotettava panostamme nyt peruskoulutukseen. Tämä on lähellä sydäntäni.

Tämä hallitus panostaa yhä enemmän opettajien työrauhaan, oppilaiden perusosaamiseen sekä inkluusioon. Huolestuttava suuntaus on, että yhä useammat oppilaat, erityisesti pojat, ovat vaarassa keskeyttää koulunkäyntinsä. Peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista lähes 14 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei se riitä arjen tilanteista selviämiseen. Tämä on todella huolestuttava kehitys ja siksi hallitus panostaa nyt peruskouluihin ja perusopetukseen.

Yksi konkreettinen toimi on esimerkiksi, että hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoittelemme lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.

Nämä keinot ovat ennen kaikkea tärkeää nuorten tulevaisuudenuskon luomiseksi. Samanaikaisesti hallitus panostaa myös erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin.

Jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiomme myös tulevaisuudessa, meidän on panostettava lapsiimme ja nuoriin. Se on tehtävä jokaisessa yhteiskunnan osa-alueessa ja siksi tämä hallitus panostaa muun muassa koulutukseen, liikuntaan sekä mielenterveyspalveluihin. Tästä olen todella ylpeä ja uskon että pystymme viemään Suomea eteenpäin panostamalla juuri lapsiin ja nuoriin.

Toivotan kaikille liikunnallista ja hyvinvoivaa kesää.

Mikko Ollikainen

Koulussa on tarkoitus oppia, ei tuijottaa ruutua

Laki koskien mobiililaitteiden käytön rajoittamista koulussa etenee. Osassa kouluja laitteiden käyttöä rajoitetaan jo yhteistyössä oppilaiden kanssa, mutta lainsäädäntö ei ole ollut tämän osalta tarpeeksi selkeä. Nyt lakia muutetaan, jotta rajoittamiselle löytyy tuki sääntelystä.
Anders Adlercreutz
28.10.2024 klo 19:39

Euroopan on lisättävä asetuotantoaan ja poistettava Ukrainaa koskevat aseenkäyttörajoitukset

Eduskunta käsitteli tänään valtioneuvoston selontekoa Suomen osallistumisesta Euroopan unionin sotilaalliseen avustusoperaatioon Ukrainassa (EUMAM).
Christoffer Ingo
22.10.2024 klo 18:02

Toiseen asteen koulutus uudistetaan

Yksi opetusministeriön tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista on edennyt eduskunnan käsittelyyn.
Anders Adlercreutz
18.10.2024 klo 18:24

Silakan näkymät paranevat, mutta lohikannat huolestuttavat

Suuri valiokunta otti tänään kantaa EU-komission ehdotukseen vuoden 2025 kalastuskiintiöistä. Valiokunta päätti hallituksen linjan mukaisesti, äänestyksen jälkeen, että silakan kiintiöitä tulee nostaa, mutta lohen kiintiötä vähentää.
Anders Norrback
18.10.2024 klo 15:22

Valtion on oltava valmis turvaamaan junaliikenne Raaseporin alueelta Turkuun ja Helsinkiin

Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) järjesti torstaina eduskunnassa keskustelutilaisuuden rantaradan kehittämisestä.
Henrik Wickström
17.10.2024 klo 20:28

Avustukset kehitysvammaisten oppimateriaalin tuottamiseen turvataan

Syksyn aikana ilmeni, että sosiaali- ja terveysministeriön niin sanottu STEA-rahoitus kehitysvammaisten oppimateriaalituotannolle loppuisi kokonaan ensi vuoden alusta.
Anders Adlercreutz
17.10.2024 klo 14:44

Neljä suomalaista hanketta saa yhteensä jopa 260 miljoonaa euroa EU:lta

EU:n Innovaatiorahasto myöntää yhteensä 259 miljoonaa euroa neljälle suomalaiselle hankkeelle, jotka edistävät puhtaan teknologian käyttöönottoa Euroopassa. Yksi hankkeista on Vaasan FREYR Battery Finland Oy.
Joakim Strand
17.10.2024 klo 16:42

HUS, jättäkää aluesairaalat rauhaan!

RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström on tyrmistynyt HUS:n vuotaneista suunnitelmista vähentää Uudenmaan aluesairaaloiden palveluja.
Henrik Wickström
16.10.2024 klo 15:35

Kolmekymmentä vuotta oikean päätöksen tekemisestä!

Tänään tulee kuluneeksi tarkalleen 30 vuotta siitä, kun Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestämme.
Joakim Strand
16.10.2024 klo 18:33

Lakimuutos turvaa sekä tasa-arvon että kilpailukyvyn

Eduskunta käsitteli tämän päivän täysistunnossa opposition välikysymystä palkkatasa-arvosta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa.
Anders Norrback
15.10.2024 klo 14:57

Ryhmäpuheenvuorot

Parlamentaarinen sopu Ylestä on erittäin tärkeä

Oli kieltämättä aikamoinen rupeama. Pidimme Ylen parlamentaarisessa työryhmässä, jossa toimin varapuheenjohtaja, 33 kokousta ennen kuin löydettiin yhteinen näkemys Ylen tulevaisuuden tehtävistä ja rahoituksesta.
Mikko Ollikainen
24.09.2024 klo 06:28

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

RKP vastasi hallitustunnitelija Orpon kysymyksiin

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.04.2023 klo 12:19

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50