Uusi hallitusohjelma painottaa liikkumisen tärkeyttä. Liikunnan terveysvaikutuksiin erikoistuneen UKK-instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin kustannukset.
Erityisen huolestuttavaa on nuoremman sukupolven huonontunut kunto, joka vaikuttaa myös työelämässä toimimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Liikkumattomuutta voitaisiin näin ollen kutsua jopa lasten ja nuorten uudeksi kansansairaudeksi. Lapsille ja nuorille suunnatut MOVE-mittausten tulokset sekä varusmiesten kuntotesti ovat laskeneet nopeasti.
Siksi olen iloinen siitä, että tämä hallitus ottaa ongelman tosissaan ja tekee kaikkensa sen ehkäisemiseksi. Meidän on saatava kaikki suomalaiset liikkeelle riippumatta iästä tai elämäntilanteesta. Liikunnasta on tehtävä mieluisa harrastus riippumatta myös tasosta.
Hallitusohjelmasta löytyy muun muassa kirjauksia uudesta poikkihallinnollisesta ja pitkäjänteisestä Suomi liikkeelle -ohjelmasta, jonka tavoitteena on vastata vähäisen liikunnan aiheuttamiin ongelmiin ja lisätä liikunnan määrää kaikissa ikäryhmissä. Ohjelmassa liikunnallisen elämäntavan edistämiseen on varattu hallituskauden ajalle 20 miljoonaa euroa vuosittain.
Liikunnan painotus näkyy myös ministerien salkuissa koska uutena ministerinä löytyy liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin pesti, jota RKP ja Kristillisdemokraatit hoitavat molemmat puolikkaan kauden, eli kahden vuoden ajan. Hallitus on myös perustamassa uuden ministerityöryhmän, joka hoitaa ohjelman toimeenpanoa ja seurantaa.
Myönnän, viimeisen vuoden aika olen liikkunut liian vähän. Nyt pitää skarpata. Kyse on usein asenteestamme ja ulko-oven kynnys on usein se kaikkein suurin kynnys. Vastuu liikkumattomuudesta on meillä kaikilla, koko yhteiskunnalla, kunnilla, hyvinvointialueilla sekä myös kolmannella sektorilla.
Hyvinvoinnin kannalta myös panostukset peruskoulutukseen ovat tälle hallitukselle tärkeitä. Vaikka valtiontaloutta on tasapainotettava panostamme nyt peruskoulutukseen. Tämä on lähellä sydäntäni.
Tämä hallitus panostaa yhä enemmän opettajien työrauhaan, oppilaiden perusosaamiseen sekä inkluusioon. Huolestuttava suuntaus on, että yhä useammat oppilaat, erityisesti pojat, ovat vaarassa keskeyttää koulunkäyntinsä. Peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista lähes 14 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei se riitä arjen tilanteista selviämiseen. Tämä on todella huolestuttava kehitys ja siksi hallitus panostaa nyt peruskouluihin ja perusopetukseen.
Yksi konkreettinen toimi on esimerkiksi, että hallitus on kirjannut ohjelmaansa, että kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoittelemme lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen.
Nämä keinot ovat ennen kaikkea tärkeää nuorten tulevaisuudenuskon luomiseksi. Samanaikaisesti hallitus panostaa myös erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin.
Jotta pystymme ylläpitämään hyvinvointivaltiomme myös tulevaisuudessa, meidän on panostettava lapsiimme ja nuoriin. Se on tehtävä jokaisessa yhteiskunnan osa-alueessa ja siksi tämä hallitus panostaa muun muassa koulutukseen, liikuntaan sekä mielenterveyspalveluihin. Tästä olen todella ylpeä ja uskon että pystymme viemään Suomea eteenpäin panostamalla juuri lapsiin ja nuoriin.
Toivotan kaikille liikunnallista ja hyvinvoivaa kesää.
