Paremmista ajoista huolimatta, työllisyysaste on edelleen noin 70 prosenttia. Edes hallituksen 72 prosentin tavoitteella – mikä valitettavasti ei ihan heti näytä toteutuvan – emme pääse lähelle kohtuullista pohjoismaista tasoa. Työllisyys on saatava muiden pohjoismaiden tasolle ja pidemmän päälle 80 prosenttiin. Ahvenanmaa on jo tuolla tasolla, ja myös Pohjanmaan vientirannikko on lähellä 75 prosenttia jo nykyisin. Mahdotonta tämä ei siis suinkaan ole. Ruotsissa työelämää uudistettiin yli kymmenen vuotta sitten – itse asiassa sosialidemokraattisen hallituksen aikana – ja siellä voidaan nyt nauttia tämän hedelmiä 77 prosentin työllisyysasteena.
Meidän on syytä selvästi nähdä maamme kilpailuedut ja uskaltaa panostaa uudistuksiin, joita taloudessamme tarvitaan. Moderneissa työyhteisöissä käydään rakentavaa vuoropuhelua ja arvostetaan hyvää johtajuutta. Hallituksen talousarvioesityksessä on esimerkkejä hyvistä toimenpiteistä. Esimerkiksi se, että mahdollistetaan työttömyysturvan käyttäminen oman yrityksen perustamiseen tai opiskeluun on hienoa. Talousarvioesityksessä sen sijaan ei ole resursseja kokonaisvaltaisen perhevapaauudistuksen toteuttamiseen.
On tärkeää, että Suomi ottaa jälleen paikkansa maana, jossa koulutus ja tutkimus ovat menestyksemme lähtökohta. Tuore OECD:n tilasto osoittaa Suomen menettäneen viime vuosina asemiaan. Budjettiehdotuksen koulutuspanostukset eivät riitä, kun otetaan huomioon aiemmat suuret leikkaukset ja yliopistojen tilanne. Ratkaisevaa on myös se, että jatkamme edellytysten luomista perusopetuksessa kaikkia lapsia koskien heidän sosioekonomisesta taustastaan riippumatta.
Monet yhteiskunnassamme eivät pääse koskaan työmarkkinoille. Aivan liian monet 30 vuotiaat päätyvät sairauseläkkeelle mielenterveysongelmien takia. Tarvitsemme laajaa kansallista mielenterveysohjelmaa. Myös ylivelkaantumista tulisi ennaltaehkäistä sekä uusin keinoin tukea hankalassa taloudellisessa tilanteessa olevia. Esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä on jo noin 400 000 suomalaisella. Omaan oikeustajuuni ei mahdu, että joissakin tapauksissa merkinnät jäävät roikkumaan vuosiksi, vaikka itse velka olisi suoritettu.
Tulevien 20 vuoden aikana maailma tulee muuttumaan enemmän kuin mitä se on muuttunut viimeisten 200 vuoden aikana. Tämä huima muutos- ja kehitystahti tuo tullessaan valtavia mahdollisuuksia etenkin kaltaisellemme pienelle ja ketterälle, fiksulle ja osaavalle maalle. Suomella on ainutlaatuinen tilaisuus olla se voima, joka tuo eri sektoreille uusia ratkaisuja ja uusia konsepteja nimenomaan huomiseen maailmaan – jossa työn käsite sekä taloudellisen arvonluonnin logiikka tulee poikkeamaan huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet.
Lopuksi on vielä kertaalleen syytä iloita siitä, että Euroopan parlamentti hyväksyi muutosesitykset kiisteltyyn metsien hiilinieluja koskevaan LULUCF-asetukseen. Muutosesityksiä oli suomalaisista neuvottelemassa europarlamentaarikko Nils Torvalds. Hakkuiden määriä voidaan siis Suomessa kasvattaa asetuksen astuttua voimaan.
