Tänään tulee täyteen tasan kaski vuotta siitä, kun Venäjän armoton hyökkäysosta Ukrainaa vastaan sai alkunsa.

24.02.2024 klo 06:40

Eduskunnassa tämä näkyi keskiviikon täysistunnossa, joka alkoi hiljaisella minuutilla sodan uhreille. Tämän jälkeen käytiin ajankohtaiskeskustelua Ukrainan tilanteesta, jonka viesti oli harvinaisen yhtäläinen: Suomen tulee seistä Ukrainan takana ja tukena.

Ajankohtaiskeskustelun jälkeen vuorossa oli valtioneuvoston luottamusäänestys, jonka lopputuloksena oli, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamuksen. Luottamusäänestys pohjautui opposition jättämään välikysymyksen koskien hallituksen suunnittelemia työmarkkinauudistuksia. Suomessa meillä on perinteisesti ollut vahvat ammattiliitot, joka on ollut suuri etu suomalaisille työntekijöille ja työelämälle. Meillä on ollut toimiva yhteistyökulttuuri työmarkkinoilla, joka on pitkälti pystynyt vastaamaan suomalaisen työelämän haasteisiin. Näen ammattilittojen roolin yhteiskunnassamme ja työmarkkinoilla hyvin tärkeänä, ja näkisin mielelläni enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Konkreettinen esimerkki on tällä hetkellä Ruotsissa meneillään oleva työtaistelu Teslan kanssa, joka kieltäytyy allekirjoittamasta työehtosopimuksia. Tällaisissa tapauksissa näen, että kansainvälinen yhteistyö ammattiliittojen välillä voisi vielä paremmin edesauttaa työntekijöiden asemaa.

Lakot ja työmarkkinauudistukset ovat olleet ajankohtainen puheenaihe viime aikoina. Olen kuitenkin huomannut, että keskustelussa näyttää olevan vaikeaa erottaa erityyppisiä lakkoja toisistaan, mikä on johtanut siihen, että keskustelua voi olla vaikea ymmärtää. Kun puhutaan lakko-oikeudesta, voidaan todeta, että maassamme on yleisesti ottaen kolme erilaista lakkotyyppiä: Lakot, tukilakot ja poliittiset lakot. Lakko on työtaistelutoimenpide, usein viimeinen keino, jota työntekijät voivat käyttää umpikujaan ajautuneissa neuvottelutilanteissa työnantajien kanssa. Kun on kyse työntekijöiden ja työnantajien välisistä neuvotteluista, lakko-oikeus on välttämätön ja puolustettava väline. Hallitus ei aio rajoittaa lakko-oikeutta tämäntyyppisissä lakoissa.

Tukilakko on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät tukevat muita työntekijöitä ryhtymällä lakkoon. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattiliitot tukevat toisia ammattiliittoja työriidassa lakkoilemalla. Esimerkiksi vuonna 2019 Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) lakkoili, minkä seurauksena moni muu ammattiliitto aloitti tukilakkoilun. Hallitus tulee tässä muuttamaan lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Lomakkeen yläreuna

Lopuksi on vielä poliittiset lakot. Poliittiset lakot ovat lakkoja maan hallitusta ja sen päättäjien politiikkaa vastaan. Mielestäni tämäntyyppisiä lakkoja ei voida pitää järkevinä. Ymmärrän täysin, että kaikki eivät ole nykyisen hallituksen kanssa samaa mieltä, ja kunnioitan kritiikkiä, joka kohdistuu nykyisen hallituksen politiikkaan. Mutta se, että ryhmä yhteiskunnassamme yrittää lakkoilemalla aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa yhteiskunnalle ja tätä kautta vaikuttaa demokraattisesti valitun eduskunnan päätöksiin, ei ole hyväksyttävissä minun maailmassani. Pahimmat vaikutukset kohdistuvat elinkeinoelämäämme ja viattomiin yrityksiimme. Menetelmän käyttäminen, jonka ainoana tarkoituksena on aiheuttaa yhteiskunnalle ja viattomille mahdollisimman suurta taloudellista vahinkoa, ei ole minun maalimassani hyväksyttävää. Siksi tuen että hallitus ehdottaa poliittisia lakkoja rajoittamista ajallisesti.

Anders Norrback

Tikittävä pommi

On jo jonkin aikaa puhuttu tikittävästä pommista. Myös siitä, että istumme itsemme kuoliaaksi. Kyse on liikkumattomuudesta, joka on yksi tämän päivän suurimmista haasteista kaikissa länsimaissa.
Mikko Ollikainen
29.06.2023 klo 14:42

Suomi tarvitsee kasvua

Eduskuntavaalit käydään Suomessa huhtikuun 2. päivä. Sen jälkeen uusi eduskunta aloittaa työnsä ja uusi hallitus muodostetaan. On selvää, että talouteen liittyvät kysymykset tulevat olemaan keskiössä seuraavat neljä vuotta.
Anna-Maja Henriksson
19.02.2023 klo 10:49

Liikenneinfra ja investoinnit.

Thomas Blomqvist
13.02.2023 klo 10:40

Laadukas koulutus on kohtalonkysymys

Eduskuntavaalikampanjat ovat päässeet käyntiin. Tämä merkitsee minulle RKP:n puheenjohtajana sitä, että kalenterini täyttyy lukuisista vaalipaneeleista- ja keskusteluista
Anna-Maja Henriksson
29.01.2023 klo 09:20

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan

Poikkeuksellinen vuosi lähenee loppuaan. Vuosi jolloin Putin toi sodan Eurooppaan ja jolloin Suomi yhdessä Ruotsin kanssa haki Nato-jäsenyyttä.
Anna-Maja Henriksson
27.12.2022 klo 14:11

Tavoitteena rajaton pohjoismainen arki

Pohjoismaisen yhteistyön visiona on, että Pohjoismaat ovat maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Integraatiotavoitteen saavuttamiseksi rajaesteiden purkaminen ja ennaltaehkäiseminen on avainasemassa.
Thomas Blomqvist
15.12.2022 klo 15:00

Vanhentunut saamelaiskäräjälaki on viimein uudistettava

Nykytilanne on kärjistänyt vastakkainasetteluita ja heikentänyt saamelaisväestön luottamusta Suomen valtioon.
Anna-Maja Henriksson
11.11.2022 klo 14:50

Monta rautaa tulessa

Ministerin tehtävissä tottuu ajan myötä siihen, että on joka päivä kyettävä käsittelemään samanaikaisesti sekä pieniä että isoja asioita.
Anna-Maja Henriksson
30.10.2022 klo 14:43

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys hallituksen talouspolitiikasta  

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.05.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025 - 2028

Lähtekeskustelussa ryhmän puheenvuoron pitäjänä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.05.2024 klo 15:00

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2024 klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00