Muntlig fråga om nedskärningarna i tingsrättsnätet

19.02.2016 kl. 10:17
Ledamot Anna-Maja Henriksson ställer frågan till minister Lindström

Arvoisa puhemies, ärade talman!

Minister Lindströms tingsrättsreform slår särskilt hårt mot de tvåspråkiga regionerna i vårt land. Förslaget kan faktiskt ha förödande konsekvenser med tanke på möjligheten att trygga den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter och med tanke på ett likvärdigt rättsskydd för alla.  

Ministeri Lindström haluaa lakkauttaa 7 käräjäoikeutta, kanslian 9 paikkakunnalla ja istuntopaikan 14 paikkakunnalla. Yhteensä noin 30 paikkakunnalta lähtee nyt siis toimintoja. Muun muassa Keski-Pohjanmaan, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuksien lakkautuksista saatava säästö on todella minimaalinen. Oikeusturvan kannalta nämä lakkautukset ovat sen sijaan erittäin ongelmallisia. Välimatkat kasvavat, kansalaiset asetetaan eri asemaan riippuen asuinpaikkakunnastaan, ja näyttää siltä nyt, että keskustajohtoinen keskittämisinto saa jatkua perussuomalaisten suosiollisella avustuksella. Miten, arvoisa ministeri Lindström, voitte selittää, että nyt haluatte tehdä näin? Onko tässä tehty ylipäänsä kielellisten vaikutusten arviointia? 

Har man överhuvudtaget gjort språkliga konsekvensbedömningar?

Ja minkä takia tehdä  tämmöinen ehdotus, kun kuitenkin ne säästöt ovat hyvin mikroskooppisia? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström:

 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä taustalla on se, minkä edustaja Henriksson vallan hyvin tietää. Tämän kehyksen aikana vuoteen 2019 mennessä tämän tuomioistuinten momentin määrärahat alenevat 16 miljoonalla eurolla. Tästä ratkaisuesityksestä, mikä nyt on, tulee tosiaan säästöä 5 miljoonaa euroa. Vielä jää gäppiä. Vaikka me olisimme tehneet viime vaalikaudella tämän ryhmän esityksen pohjalta 14 tai 17 käräjäoikeuden verkoston, niilläkään ei olisi päästy tähän 16 miljoonan euron säästöön. Se on ihan totta, että nämä säästöt ovat pieniä, mutta ne ovat tarpeellisia, jotta me pystymme pysymään kehyksessä, meidät rahat riittävät. Tämä on pyritty rakentamaan niin kattavasti kuin ikinä pystytään. Tämä alkuperäinen esitys oli 14 tai 17, ja nyt se oli 20. Se oli kovan väännön takana, ja uskallan puolustaa sitä. Se on alueellisesti kattava, ja siinä on otettu huomioon muun muassa matkat, etäisyydet, liikenneyhteydet ynnä muut tällaiset seikat. Ja kielituomarit on se tapa, millä vastataan sitten näihin ruotsinkielisten palveluihin. 

 

Toinen varapuhemies Paula Risikko

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.  

 

Anna-Maja Henriksson:

 

Arvoisa puhemies! Kielituomarit ovat hyvä asia, mutta ne eivät yksinään riitä. Me tarvitsemme myös muuta henkilökuntaa, joka osaa palvella todella, todellisuudessa, myös ruotsin kielellä. Siitä meillä on paljon kokemuksia. Sen takia tässä tarvittaisiin kunnollinen kielellisten vaikutusten arviointi, mitä nyt ei ole ilmeisesti tehty. 

Mutta, arvoisa puhemies, käräjäoikeuksien toimipisteiden lakkauttaminen johtaa alueellisesti hyvin todennäköisesti myöskin siihen, että asianajopalvelut vähenevät. Myös Suomen Asianajajaliitto ja Lakimiesliitto ovat tähän kysymykseen itse puuttuneet, ja heillä on suuri huoli siitä, että kansalaisten oikeusturva tästä huononee ja että paikkakuntien välillä syntyy suuria eriarvoisuuksia. Millä tavalla te aiotte huolehtia siitä, että oikeusturva pysyy korkealla myös asianajopalveluitten osalta koko maassa? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström:

 

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun tämä asia lähtee eteenpäin, niin tähän perustetaan tämmöinen työryhmä, jonka tehtävä on katsoa sekä tämä hallinto, nämä toimet että sitten nämä toimitilajärjestelyt, ja sen työryhmän tehtävänä on myös tehdä se lopullinen hallituksen esitys, joka tullee tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Se katsoo nämä asiat. Tässä raportissa, missä oli tämä 14 tai 17, oli näitä vaikutuksia arvioitu, ja kyllä minulle on oikeusministeriön asiantunteva virkamieskoneisto hyvin seikkaperäisesti tästä asiasta tuonut esille, että nämä asianajopalvelut eivät ole vähentyneet niin paljon kuin on voitu kuvitella joissakin aikaisemmissa ratkaisuissa. 

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Riksmötets öppningsdebatt 2008

Vi inleder 2008 i samma tecken som 2007 slutade. Den globala ekonomikurvan pekar neråt, i USA har man redan gått in för stödåtgärder för att stöda den inhemska konsumtionen och i Finland skriver de ekonomiska instituten och bankerna ner sina prognoser för tillväxten 2008.
12.02.2008 kl. 15:00

Responsdebatt om statsbudgeten för 2008

Den politiska hösten går mot sitt slut i och med att vi nu tar itu med behandlingen av budgetförslaget för nästa år. Jag vill börja med att tacka kollegerna i finansutskottet för en snabb och smidig behandling, men också regeringen för ett gott utgångsförslag.
17.12.2007 kl. 15:41

Jubileumsplenum Finland 90 år

I medlet av 1800-talet, för snart 150 år sedan började tanken på ett fritt och självständigt Finland ta form, men det dröjde som vi vet ännu ett halvsekel förrän tanken blev konkretiserad. Vi har nyligen firat riksdagens, den moderna folkrepresentationens i Finland, 100-års jubileum och nu är det dags att högtidlighålla våra 90 år av självständighet.
05.12.2007 kl. 14:45

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50