Arvoisa rouva puhemies, fru talman!

Hallitus esitteli tällä viikolla turvapaikkapoliittisen ohjelmansa. Yksi näistä muutoksista, mitä on vireillä, on se, että muutetaan oleskelulupakäytäntöjä niin, että vastaisuudessa voidaan ottaa tarkasteluun henkilön oleskelulupa, joka on jo kertaalleen myönnetty, ja tämä siis aika usein. Tämä ei tunnu oikein järkevältä, koska näkisin, että on selvää, että siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut oleskeluluvan, hänen kotouttamiseensa pitää panostaa. Pitää varmistaa, että henkilö oppii kieliä ja pääsee töihin, pääsee opiskelemaan ja sitä kautta jää osaksi meidän yhteiskuntaa. Jos hallituksen suunnitelmat nyt toteutuvat, niin annetaan semmoinen signaali, että aina säännöllisin vuorovälein katsotaan, voidaanko sinut lähettää takaisin alkuperäiseen kotimaahasi. Kysyisin arvoisalta ministeriltä, onko tässä nyt mitään järkeä. Onko tämä toimiva kotouttamistoimenpide? 

Sisäministeri Petteri Orpo:

Arvoisa puhemies! Tämä turvapaikkatilanne, missä Suomi on, vaatii näiden meidän kaikkien kriteerien ja toimintatapojen läpikäymistä, ja kyllä tässä tilanteessa meidän täytyy myöskin tiukentaa monia meidän käytäntöjä, jotta me selviämme tästä ja meillä riittää voimavaroja niiden henkilöiden auttamiseen, jotka ovat todellisen avun tarpeessa. 
Me emme itse asiassa tässä ole juurikaan muuttaneet nykyistä käytäntöä, vaan me teemme sen selkeämmäksi. Me olemme myöntäneet ennenkin turvapaikat pääosin nelivuotisina, mutta nyt tehdään selkeämmäksi se käytäntö,  että tämä turvapaikan tarve on se ensisijainen lähtökohta. Me puolen vuoden välein, niin kuin Maahanmuuttovirasto tekee normaalistikin, tarkistamme lähtömaan turvallisuustilanteen. Jos se on oleellisesti parantunut, niin tuolta alueelta olevien henkilöiden turvapaikkapäätökset otetaan uudelleen käsittelyyn henkilökohtaisesti, koska jokainen käsitellään henkilökohtaisesti, ja jos tilanne sen sallii, niin heidät silloin voidaan palauttaa kotimaahansa. Eli tämä turvapaikka on se peruslähtökohta, ja näin se on ollut tähänkin asti. 

Puhemies Maria Lohela
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan. 

Carl Haglund

Arvoisa rouva puhemies! Asia on varmasti niin kuin ministeri Orpo totesi, mutta edelleenkin kysyn: mitä me nyt teemme, jotta me saamme näitä ihmisiä kotoutumaan? Hallituksen omien arvioiden mukaan suunnilleen kolmasosa niistä, jotka ovat saapuneet tänä vuonna, jäävät Suomeen, siis 10 000—15 000, jotain sitä luokkaa. Kaikki tiedämme, että 5 miljoonan maahan mahtuu kyllä 10 000—15 000 ihmistä, ja siitä voi tulla mahdollisuus, jos teemme jotain sen eteen, että he pääsevät töihin. Minun mielestäni se on nyt se keskeisin, että he pääsevät opiskeluun kiinni. 
Olisin kysynyt ministeri Lindströmiltä, oletteko valmiita harkitsemaan RKP:n esityksiä. Olemme muun muassa esittäneet, että ulkomaalaislain 79 §:ää muutettaisiin niin, että turvapaikanhakijat pääsisivät heti töihin. Olemme ehdottaneet, että ulkomaalaisen työvoiman tarveharkinta poistettaisiin. Mitä esityksiä teillä on hallituksessa, konkreettisia semmoisia, jotta ihmiset pääsevät töihin kiinni? Se on se tärkeä toimenpide, jotta ihmisistä tulee osa meidän yhteiskuntaa. Toinen on tietenkin opiskelu. Tähän tarvitaan nyt konkretiaa, koska kaikki konkretia, mitä tähän mennessä on tullut, ei ole hirveän kannustavaa. 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa rouva puhemies! Tässä kotouttamisessa on todella tärkeää, että se onnistuu niiden osalta, jotka sen oleskeluluvan saavat. — Tehän kysyitte, heti töihinkö vai ei. — Meillä on nyt tällä hetkellä tämä käytäntö, että niillä, joilla on paperit kunnossa, on 3 kuukautta tämä harkinta-aika ja paperittomilla 6 kuukautta. Tästä olemme yhdessä sisäministeriön kanssa keskustelleet, voisiko tätä aikaa lyhentää, ja edelleen sitä pohdiskelua käydään. Meidän mielestämme siinä on syytä pikkuisen miettiä sitä lyhentämistä, aika oleellisestikin, jotta näille ihmisille annetaan mahdollisuus mahdollisimman nopeasti päästä sitten töihin. 
Mitä tulee tarvehankintaan, niin tässä turvapaikkapoliittisessa ohjelmassa on linjattu, että tarveharkinnastahan ei luovuta. Mutta meillä on edelleen se käytäntö, että asiantuntijatehtävissä on mahdollisuus käyttää ulkomaista työvoimaa