Tänään tulee täyteen tasan kaski vuotta siitä, kun Venäjän armoton hyökkäysosta Ukrainaa vastaan sai alkunsa.

24.02.2024 klo 06:40

Eduskunnassa tämä näkyi keskiviikon täysistunnossa, joka alkoi hiljaisella minuutilla sodan uhreille. Tämän jälkeen käytiin ajankohtaiskeskustelua Ukrainan tilanteesta, jonka viesti oli harvinaisen yhtäläinen: Suomen tulee seistä Ukrainan takana ja tukena.

Ajankohtaiskeskustelun jälkeen vuorossa oli valtioneuvoston luottamusäänestys, jonka lopputuloksena oli, että valtioneuvosto nauttii eduskunnan luottamuksen. Luottamusäänestys pohjautui opposition jättämään välikysymyksen koskien hallituksen suunnittelemia työmarkkinauudistuksia. Suomessa meillä on perinteisesti ollut vahvat ammattiliitot, joka on ollut suuri etu suomalaisille työntekijöille ja työelämälle. Meillä on ollut toimiva yhteistyökulttuuri työmarkkinoilla, joka on pitkälti pystynyt vastaamaan suomalaisen työelämän haasteisiin. Näen ammattilittojen roolin yhteiskunnassamme ja työmarkkinoilla hyvin tärkeänä, ja näkisin mielelläni enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Konkreettinen esimerkki on tällä hetkellä Ruotsissa meneillään oleva työtaistelu Teslan kanssa, joka kieltäytyy allekirjoittamasta työehtosopimuksia. Tällaisissa tapauksissa näen, että kansainvälinen yhteistyö ammattiliittojen välillä voisi vielä paremmin edesauttaa työntekijöiden asemaa.

Lakot ja työmarkkinauudistukset ovat olleet ajankohtainen puheenaihe viime aikoina. Olen kuitenkin huomannut, että keskustelussa näyttää olevan vaikeaa erottaa erityyppisiä lakkoja toisistaan, mikä on johtanut siihen, että keskustelua voi olla vaikea ymmärtää. Kun puhutaan lakko-oikeudesta, voidaan todeta, että maassamme on yleisesti ottaen kolme erilaista lakkotyyppiä: Lakot, tukilakot ja poliittiset lakot. Lakko on työtaistelutoimenpide, usein viimeinen keino, jota työntekijät voivat käyttää umpikujaan ajautuneissa neuvottelutilanteissa työnantajien kanssa. Kun on kyse työntekijöiden ja työnantajien välisistä neuvotteluista, lakko-oikeus on välttämätön ja puolustettava väline. Hallitus ei aio rajoittaa lakko-oikeutta tämäntyyppisissä lakoissa.

Tukilakko on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät tukevat muita työntekijöitä ryhtymällä lakkoon. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ammattiliitot tukevat toisia ammattiliittoja työriidassa lakkoilemalla. Esimerkiksi vuonna 2019 Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) lakkoili, minkä seurauksena moni muu ammattiliitto aloitti tukilakkoilun. Hallitus tulee tässä muuttamaan lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.

Lomakkeen yläreuna

Lopuksi on vielä poliittiset lakot. Poliittiset lakot ovat lakkoja maan hallitusta ja sen päättäjien politiikkaa vastaan. Mielestäni tämäntyyppisiä lakkoja ei voida pitää järkevinä. Ymmärrän täysin, että kaikki eivät ole nykyisen hallituksen kanssa samaa mieltä, ja kunnioitan kritiikkiä, joka kohdistuu nykyisen hallituksen politiikkaan. Mutta se, että ryhmä yhteiskunnassamme yrittää lakkoilemalla aiheuttaa mahdollisimman paljon vahinkoa yhteiskunnalle ja tätä kautta vaikuttaa demokraattisesti valitun eduskunnan päätöksiin, ei ole hyväksyttävissä minun maailmassani. Pahimmat vaikutukset kohdistuvat elinkeinoelämäämme ja viattomiin yrityksiimme. Menetelmän käyttäminen, jonka ainoana tarkoituksena on aiheuttaa yhteiskunnalle ja viattomille mahdollisimman suurta taloudellista vahinkoa, ei ole minun maalimassani hyväksyttävää. Siksi tuen että hallitus ehdottaa poliittisia lakkoja rajoittamista ajallisesti.

Anders Norrback

Hallitus edistää GigaVaasaa 

Joakim Strand
17.04.2024 klo 15:29

Nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta tulee vahvistaa

Valtioneuvosto on päättänyt Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta (VANUPO) vuosille 2024–2027. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist on erityisen tyytyväinen nuorten kuulemiseen ja osallistumiseen ohjelman valmisteluun.
Sandra Bergqvist
22.03.2024 klo 21:58

Ruotsin ja suomen kielen osaamista on vahvistettava

Viime hallituskaudella RKP vaati selvityksen siitä, miten toisen kotimaisen kielen eli ruotsin tai suomen pakollisuuden poistaminen ylioppilastutkinnosta on vaikuttanut kielten osaamiseen. Selvitys luovutettiin tänään opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henrikssonille. 
Anna-Maja Henriksson
21.03.2024 klo 22:04

Pettymystä ja tulevaisuuden uskoa

Metsä Board ilmoitti aiemmin tänään (21.3.2024), että he eivät tule etenemään Kaskisiin suunnitellun taivekartonkitehdashankkeen kanssa. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) on pettynyt, mutta ilmaisee myös tulevaisuuden uskoa.
Anders Norrback
21.03.2024 klo 22:01

Lähipalvelut, yrittäjyys ja turvallisuus luovat perustan vahvalle aluekehitykselle

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossaan Keskustapuolueen välikysymystä, Liike Nyt -puolueen tukemana, hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta. Kansanedustaja Anders Norrback (RKP) piti ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron välikysymyskeskustelussa. 
Anders Norrback
20.03.2024 klo 15:39

Adlercreutz vieraili ensimmäisenä ministerinä Nato-Ruotsissa

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz tapasi kollegansa, Ruotsin EU-ministeri Jessika Roswallin Tukholmassa 11. maaliskuuta. Adlercreutz oli ensimmäinen ministeri, joka vieraili Ruotsissa sen jälkeen, kun Ruotsista tuli Naton jäsen.
Anders Adlercreutz
13.03.2024 klo 20:49

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
eilen klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00