Muntlig fråga om asylsökandes rätt att arbeta

20.11.2015 kl. 10:37
Frågeställare ledamot Joakim Stand

Värderade fru talman!

Maamme kansainvälistyy kovaa vauhtia. Esimerkiksi Vaasassa ulkomaalaistaustaisten osuus on jo noin 8 prosenttia ja kaupungissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä, työllisyystilanne on maan kärkitasoa ja suurimmissa teollisissa vientiyrityksissä työskentelee lähes 50 eri kansallisuutta. Tällä ei tietenkään ole suoraa syy-yhteyttä juuri tämän päivän maahanmuuttotilanteeseen, mutta tiedämme kuitenkin, että turvapaikanhakijoiden joukossa on erittäin taitavia ihmisiä, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja jotka voisivat tuoda suurta hyötyä maahamme. Paras apu kotouttamisessa on oma työpaikka, oma palkka, oma perhe ja yhteenkuuluvuudentunne. Kysyn vastaavalta ministeriltä: Mitä aiotte tehdä, jotta maahantulijat työllistyvät ja kotoutuisivat nopeammin? Ja olisiko aika antaa heille oikeus mennä töihin heti, kun ovat rekisteröityneet maahan turvapaikanhakijoiksi? — Kiitos. 


Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa rouva puhemies!

Kysyjä on ihan, voi sanoa, ajan tasalla, koska TEM on reagoinut näihin asioihin. Se ensimmäinen toimenpide oli se, että alussa kartoitetaan tämä osaaminen, siinä vaiheessa, kun nämä ihmiset tulevat hakemaan sitä turvapaikkaa, jotta me tiedämme, keitä he ovat, mitä he osaavat ja onko heillä esimerkiksi kiinnostusta yrittämiseen, mihin te viittasitte. Tämä on tietenkin semmoinen asia, että mitä paremmin me tässä kotouttamisessa onnistumme, sitä vähemmällä vaivalla me pääsemme, sitä halvemmaksi se ikään kuin tulee — jos puhutaan ihan suomen kieltä. Se on meidän etumme, se on maahanmuuttajan etu. Eli kyllä tätä työtä on tehty. 
Ja kun te viittasitte tähän työnteko-oikeuteen, niin yhteisymmärryksessä sisäministeriön kanssa me olemme tätä asiaa pohtineet. Kyllä tässä varmaan päästään eteenpäin, niin että nämä ihmiset pääsisivät nykyistä nopeammin työn syrjään kiinni. 



Joakim Strand
Hallitusohjelmassa mainitaan myös, ainakin osittain, että EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään. Jotta saisimme taas viennin vetämään ja elinkeinoelämän pyörät ympäri maatamme pyörimään, on meidän käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Kysynkin taas vastaavalta ministeriltä: miten tarveharkinnan lieventäminen etenee, ja onko teillä kenties joitain täysin uusia ideoita ja innovaatioita siitä, miten yritystemme työvoimansaanti tulevaisuudessa turvataan? 

 

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että tarveharkinnasta ei luovuta, mutta siellä on tämä lievennys siltä osin, kun on näitä asiantuntijoita, asiantuntijatyöhön sopivia henkilöitä, heidän osaltaan se on kyllä. Tämä on nimenomaan sitä puolta, missä kannattaa katsoa se osaaminen, ja jos sille osaamiselle todellakin on käyttöä, niin tässä suhteessa siinä tarveharkinnassa on näin. Tällä lailla on sovittu hallitusneuvotteluissa eikä ole muusta sovittu, joten tästä pidetään kiinni. 
 

Joakim Strand

Gruppanföranden

Responsdebatt om statsrådets långsiktiga energi- och klimatstrategi

Utmaningarna har växt ytterligare för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren. Den ekonomiska nedgången har ytterligare försämrat ekonomin och därmed också höjt ribban en aning för ekonomiska satsningar på klimatpolitiken.
17.06.2009 kl. 15:45

Statsministerns upplysning om det ekonomiska läget

Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen.
17.06.2009 kl. 11:15

Responsdebatt om redogörelsen om Finlands säkerhets- och försvarspolitik

Svenska riksdagsgruppen har många gånger framhållit att EU är den samarbetsram inom vilken Finland ska stärka säkerheten såväl i Europa som ur ett globalt perspektiv. Säkerheten och stabiliteten i EU och övriga Europa stärks genom den mångomtalade solidaritetsklausulen.
16.06.2009 kl. 13:55

Finlands säkerhets- och försvarspolitik

16.06.2009 kl. 10:35

Responsdebatt om budgetramarna 2010-2013

Som en följd av den ekonomiska krisen har hittills omkring 3 miljarder euro anvisats för stimulansåtgärder i vårt land – detta motsvarar omkring 1,5 % av BNP – en stor andel också med EU-mått mätt. Alla åtgärder som vidtas måste ha som målsättning att återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga – speciellt på lång sikt.
03.06.2009 kl. 13:35

Responsdebatt om Statsrådets EU-redogörelse

Också Svenska riksdagsgruppen sällar sig till skaran av röster som tycker att det är viktigt att oftare diskutera EU, Finlands roll i unionen och unionens framtid.
26.05.2009 kl. 15:00