Muddringar för hamn utanför S:t Petersburg

06.11.2015 kl. 10:35

Anders Adlercreutz:
Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi fick för cirka en månad sedan läsa i pressen att Ryssland påbörjat ett massivt muddringsprojekt i anslutning till byggandet av en ny hamn utanför S:t Petersburg. 
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Bronkan sataman ruoppausmassa on noin 28 miljoonaa kuutiometriä eli 165 kertaa enemmän kuin Venäjän ja Saksan Nord Stream-putken alta ruopattiin Suomenlahdella. Suomen ympäristökeskusten tutkijan mukaan samennus näkyy satelliittikuvissa yli 80 kilometriä leveänä ja 30 kilometriä pitkänä vyöhykkeenä. Satama-alueiden pohjasedimentit sisältävät suuria määriä myrkkyjä ja haitta-aineita, ja ruoppaustyöt saavat nyt nämä haitta-aineet ja myrkyt liikkeelle. Lehdistöstä olemme saaneet myös lukea, että Venäjän ympäristöjärjestöt ovat erittäin huolissaan siitä, miten nämä massat vaikuttavat Itämeren tilaan. Keskustelimme tästä asiasta kuukausi sitten, mutta uuden tiedon valossa kysyn kuitenkin ministeri Tiilikaiselta: onko meillä jo olemassa jonkinlaista arviota siitä, millaisia ympäristövaikutuksia tällä massiivisella ruoppauksella on? 
Ämnar Finland nu vidta några åtgräder med anledning av detta muddringsprojekt? 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen:
Arvoisa puhemies! Itämeren hyvästä tilasta huolehtiminen on Suomen hallituksen yksi tavoite, ja se toteutuu ainoastaan kansainvälisen yhteistyön kautta, missä Helcomin puitteissa esimerkiksi kaikki Itämeren ympärysmaat tuota yhteistyötä tekevät. 
Suomen ympäristökeskuksen Suomen alueella tekemien mittausten mukaan nuo Venäjän Bronkan sataman ympäristössä tapahtuneet laajat ruoppaukset eivät ole näkyneet pitkälle tänne meidän aluevesille. Sen sijaan tuo savisen aineksen aiheuttama samentuma on todella satelliittikuvista selvästi nähtävillä. Suomi on pyytänyt Helcom-kokouksen yhteydessä, jossa käsiteltiin juuri ruoppausmassojen läjittämistä, Venäjältä lisätietoa. Olemme myös suoraan ympäristöministeriöstä kääntyneet Venäjän luonnonvaraministeriön puoleen näitten lisätietojen saamiseksi, ja sieltä on myös vastattu, että he tulevat tarkempia tietoja seuraavassa Helcom-kokouksessa esittämään. Mutta Suomen mittausten mukaan ei vielä ole havaittu mitään vaarallista. 


Anders Adlercreutz:
Lehtitietojen mukaan näyttää siltä, että omat ympäristöviranomaiset olivat jossain määrin tietämättömiä tästä asiasta. Miten Suomen ja Venäjän välinen yhteistyö ympäristöasioissa toimii nyt tällä hetkellä? 


Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen:
Suomen ja Venäjän ja Viron välistä yhteistyötä itse asiassa on juuri tehty tässä Suomenlahden ympärillä, ja se on toiminut viranomaistasoilla hyvin, ja myös näitä ruoppauksen vaikutuksia ja mittaustuloksia on viranomaistasolla vaihdettu. Suomen ja Venäjän välistä ympäristöyhteistyötä on tarpeen tehostaa. Meillä ei ole ollut yli kahteen vuoteen ministeritason tapaamisia. Olen ilmoittanut, että otan myönteisesti vastaan kutsun Barentsin ympäristöneuvostoon, minkä Venäjän ministeri on minulle toimittanut, ja toivon tapaavani Venäjän vastaavan ministerin noin kolmen viikon kuluttua. 
 

Anders Adlercreutz

Gruppanföranden

Finlands säkerhets- och försvarspolitik

16.06.2009 kl. 10:35

Responsdebatt om budgetramarna 2010-2013

Som en följd av den ekonomiska krisen har hittills omkring 3 miljarder euro anvisats för stimulansåtgärder i vårt land – detta motsvarar omkring 1,5 % av BNP – en stor andel också med EU-mått mätt. Alla åtgärder som vidtas måste ha som målsättning att återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga – speciellt på lång sikt.
03.06.2009 kl. 13:35

Responsdebatt om Statsrådets EU-redogörelse

Också Svenska riksdagsgruppen sällar sig till skaran av röster som tycker att det är viktigt att oftare diskutera EU, Finlands roll i unionen och unionens framtid.
26.05.2009 kl. 15:00

Statsrådets redogörelse om EU-politiken

26.05.2009 kl. 10:35

Remissdebatt om statsrådets EU-redogörelse

Av statsrådets redogörelse över EU-politiken framgår regeringens vision om hur EU ska se ut, fungera och utvecklas till år 2020. Svenska riksdagsgruppen framhåller vikten av att alla skall kunna känna sig representerade i Bryssel och delaktiga i den politik som förs i EU.
16.04.2009 kl. 17:00

Responsdebatt om första tilläggsbudgeten

Trots att vi skött vår egen ekonomiska politik bra de senaste åren och kunnat både förbättra välfärden och korta av på vår statsskuld är vi mitt i den ekonomiska kris som startade i höstas på fastighetsmarknaden i USA och snabbt spred sig. Alla undersökningar pekar på att vi får lov att räkna med kärva år. Hur kärva de blir vet vi väl med säkerhet först efteråt. Nu måste vi hålla hjulen i rullning, stimulera sysselsättningen och upprätthålla tryggheten och basservicen för alla. Samtidigt måste vi ta sikte på en framtid där sysselsättningsgraden är hög, eftersom det utgör grunden för en hållbar välfärd.
18.03.2009 kl. 16:00

Interpellation om regeringens ställningstagande till högre pensionsålder

Vi har upplevt dramatiska veckor i politiken, något som har sin naturliga bakgrund i det som har hänt i världsekonomin men som också har med vårt lands åldersstruktur och arbetsmarknad att göra. Med stor tillfredsställelse kan vi notera att förståelsen för regeringens framförda förslag till åtgärder börjar vinna allt större understöd.
11.03.2009 kl. 16:30