Pula-aikoina on tärkeää, että uskallamme pitää yllä tulevaisuudenuskomme. On myös tärkeää, että uskallamme panna toivomme pitkäaikaistoimenpiteisiin. On tärkeää näyttää solidaarisuutta. Ja on tärkeää keskittää tarpeelliset toimenpiteet kriisin negatiivisten seurausten vähentämiseen. Valtioneuvosto ja eduskunta tekevät juuri tätä! Käytämme yhden Euroopan suurimmista elvytyspaketeista pannaksemme vauhtia Suomen talouteen. Monen vuoden valtionvelan lyhentämisen jälkeen meillä on nyt mahdollisuus velan lisäämiseen. Suurennamme velkataakkamme välttääksemme samat toimenpiteet kuten laman aikana 1990-luvulla. Emme halua leikata kaikkea kuten silloin; esimerkiksi eläkkeitä, tukia, kuntien valtionosuuksia…
Nykytilanteessa on järkevää elvyttää taloutta. Koska meidän on velvollisuus turvata sen minkä pystymme, jotta meillä olisi hyvinvointi-suomi myös tulevaisuudessa. Teemme sen, jotta lapsillamme ja lapsenlapsillammekin olisi mahdollisuus elää yhdessä maailman parhaimmista maista. Mutta vastuu ei ole ainoastaan valtiolla. Myös kuntien on kannettava vastuunsa! Heidän on myös oltava rohkeita ja jättää lomautukset tekemättä. Ja heidän on näytettävä rohkeutta talouden elvyttämisessä.
Selvää on, että tämä kriisi jättää monet kunnat vaikeuksiin. Mutta on myös olemassa kuntia, joiden tilanne on hyvä. Heidän on otettava vastuuta ja heiltä tarvitaan panosta finanssikriisin vaikutuksien vähentämisessä. Valtio on jo ottanut vastuuta kuntien suhteen. Valtionosuuksia korotetaan muutaman vuoden ajan. Sen lisäksi kuntien osuutta yhteisöveroista korotetaan. Tämän korotuksen suuruudesta ei ole vielä päätetty, mutta on puhuttu 10 prosentista. Vastineeksi valtio toivoo, että kunnat välttävät taloudellisia leikkauksia.
Viime laman aikana lomautettiin kaikilla aloilla. Opettajat, hoitohenkilökunta ja kotiapulaiset saivat kaikki osansa kitkerästä kakusta. Näin emme toimi tällä kertaa! Työmäärä on vielä sama vaikka nämä ihmiset ovat lomautettuina. Heidän sijasta jonkun toisen on työskenneltävä tuplavauhdilla. Itsestään selvää on, että tällä tavalla stressi, loppuun palaneet ihmiset sekä sairauspoissaolot lisääntyvät. Seuraukset tästä tulee olemaan näkyvissä monta vuotta. Tämä on erittäin huono ratkaisu! Meidän on sen sijaan pidettävä henkilökunnasta huolta. Kunnilla on mahdollisuus tehdä tämä välttämällä rasittavat lomautukset. Minulla on tästä henkilökohtainen kokemus, jonka haluan jakaa kanssanne. 1990-luvulla lomautettiin kunnissa monia opettajia ja silloin kokeilin opettajan työtä yhden päivän ajan. Sitä kokemusta en tule ikinä unohtamaan. Ei tietenkään ollut niin, että luokan parhaat kärsivät opettajien poissaolosta. Sen sijaan kärsijöinä olivat ne, joilla jo alussa oli vaikeuksia. Sen vahingon korjaaminen kestää vuosia. Nyt emme halua tätä - sen sijaan haluamme olla vahvoja heti kun kriisi on ohi.
Kunnat voivat myös käyttää toisenlaisia menetelmiä talouden elvytyksessä. Heidän on myös uskallettava sijoittaa. He voivat aientaa suunniteltujen hankkeiden toteuttamista. Aientamalla vuoteen 2013 suunniteltu rakennustyö on yksi keino. Toinen keino on homeongelmista kärsivien koulujen välitön saneeraus, ilman kolmen vuoden odotusaikaa kuten on suunniteltu. Tällä tavalla pidämme ihmisiä töissä ja vauhtia taloudessa. Koska tämä on tie tulevaisuuteen - tulevaisuus, jossa vielä elämme maassa, jossa pidetään huolta heikoimmista. Tulevaisuus, jossa olemme vahvoja, koska uskalsimme toimia myös vaikeina aikoina. Tulevaisuus, jossa vielä elämme yhdessä maailman parhaimmista maista. Koska haluamme antaa sen lapsille ja lapsenlapsillemme!
Ulla-Maj Wideroos
Ei kunnallisille lomautuksille!
23.03.2009 kl. 10:35
Gruppanföranden |
Riksmötets öppningsdebatt 2008
Vi inleder 2008 i samma tecken som 2007 slutade. Den globala ekonomikurvan pekar neråt, i USA har man redan gått in för stödåtgärder för att stöda den inhemska konsumtionen och i Finland skriver de ekonomiska instituten och bankerna ner sina prognoser för tillväxten 2008.
12.02.2008 kl. 15:00
Responsdebatt om statsbudgeten för 2008
Den politiska hösten går mot sitt slut i och med att vi nu tar itu med behandlingen av budgetförslaget för nästa år. Jag vill börja med att tacka kollegerna i finansutskottet för en snabb och smidig behandling, men också regeringen för ett gott utgångsförslag.
17.12.2007 kl. 15:41
Jubileumsplenum Finland 90 år
I medlet av 1800-talet, för snart 150 år sedan började tanken på ett fritt och självständigt Finland ta form, men det dröjde som vi vet ännu ett halvsekel förrän tanken blev konkretiserad. Vi har nyligen firat riksdagens, den moderna folkrepresentationens i Finland, 100-års jubileum och nu är det dags att högtidlighålla våra 90 år av självständighet.
05.12.2007 kl. 14:45
Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen
När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00
Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram
Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35
Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)
Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00
postadress
Svenska riksdagsgruppen
00102 Riksdagen
telefon
09-4321
