Ei kunnallisille lomautuksille!

23.03.2009 kl. 10:35

Pula-aikoina on tärkeää, että uskallamme pitää yllä tulevaisuudenuskomme. On myös tärkeää, että uskallamme panna toivomme pitkäaikaistoimenpiteisiin. On tärkeää näyttää solidaarisuutta. Ja on tärkeää keskittää tarpeelliset toimenpiteet kriisin negatiivisten seurausten vähentämiseen. Valtioneuvosto ja eduskunta tekevät juuri tätä! Käytämme yhden Euroopan suurimmista elvytyspaketeista pannaksemme vauhtia Suomen talouteen. Monen vuoden valtionvelan lyhentämisen jälkeen meillä on nyt mahdollisuus velan lisäämiseen. Suurennamme velkataakkamme välttääksemme samat toimenpiteet kuten laman aikana 1990-luvulla. Emme halua leikata kaikkea kuten silloin; esimerkiksi eläkkeitä, tukia, kuntien valtionosuuksia…

Nykytilanteessa on järkevää elvyttää taloutta. Koska meidän on velvollisuus turvata sen minkä pystymme, jotta meillä olisi hyvinvointi-suomi myös tulevaisuudessa. Teemme sen, jotta lapsillamme ja lapsenlapsillammekin olisi mahdollisuus elää yhdessä maailman parhaimmista maista. Mutta vastuu ei ole ainoastaan valtiolla. Myös kuntien on kannettava vastuunsa! Heidän on myös oltava rohkeita ja jättää lomautukset tekemättä. Ja heidän on näytettävä rohkeutta talouden elvyttämisessä.

Selvää on, että tämä kriisi jättää monet kunnat vaikeuksiin. Mutta on myös olemassa kuntia, joiden tilanne on hyvä. Heidän on otettava vastuuta ja heiltä tarvitaan panosta finanssikriisin vaikutuksien vähentämisessä. Valtio on jo ottanut vastuuta kuntien suhteen. Valtionosuuksia korotetaan muutaman vuoden ajan. Sen lisäksi kuntien osuutta yhteisöveroista korotetaan. Tämän korotuksen suuruudesta ei ole vielä päätetty, mutta on puhuttu 10 prosentista. Vastineeksi valtio toivoo, että kunnat välttävät taloudellisia leikkauksia.

Viime laman aikana lomautettiin kaikilla aloilla. Opettajat, hoitohenkilökunta ja kotiapulaiset saivat kaikki osansa kitkerästä kakusta. Näin emme toimi tällä kertaa! Työmäärä on vielä sama vaikka nämä ihmiset ovat lomautettuina. Heidän sijasta jonkun toisen on työskenneltävä tuplavauhdilla. Itsestään selvää on, että tällä tavalla stressi, loppuun palaneet ihmiset sekä sairauspoissaolot lisääntyvät. Seuraukset tästä tulee olemaan näkyvissä monta vuotta. Tämä on erittäin huono ratkaisu! Meidän on sen sijaan pidettävä henkilökunnasta huolta. Kunnilla on mahdollisuus tehdä tämä välttämällä rasittavat lomautukset. Minulla on tästä henkilökohtainen kokemus, jonka haluan jakaa kanssanne. 1990-luvulla lomautettiin kunnissa monia opettajia ja silloin kokeilin opettajan työtä yhden päivän ajan. Sitä kokemusta en tule ikinä unohtamaan. Ei tietenkään ollut niin, että luokan parhaat kärsivät opettajien poissaolosta. Sen sijaan kärsijöinä olivat ne, joilla jo alussa oli vaikeuksia. Sen vahingon korjaaminen kestää vuosia. Nyt emme halua tätä - sen sijaan haluamme olla vahvoja heti kun kriisi on ohi.

Kunnat voivat myös käyttää toisenlaisia menetelmiä talouden elvytyksessä. Heidän on myös uskallettava sijoittaa. He voivat aientaa suunniteltujen hankkeiden toteuttamista. Aientamalla vuoteen 2013 suunniteltu rakennustyö on yksi keino. Toinen keino on homeongelmista kärsivien koulujen välitön saneeraus, ilman kolmen vuoden odotusaikaa kuten on suunniteltu. Tällä tavalla pidämme ihmisiä töissä ja vauhtia taloudessa. Koska tämä on tie tulevaisuuteen - tulevaisuus, jossa vielä elämme maassa, jossa pidetään huolta heikoimmista. Tulevaisuus, jossa olemme vahvoja, koska uskalsimme toimia myös vaikeina aikoina. Tulevaisuus, jossa vielä elämme yhdessä maailman parhaimmista maista. Koska haluamme antaa sen lapsille ja lapsenlapsillemme!

Ulla-Maj Wideroos

Ulla-Maj Wideroos

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37

Remissdebatt om statsbudgeten för 2008

Det har nu gått ett halvt år sedan riksdagsvalet i mars och vi håller ännu på att slutföra det politiska maratonlopp som vi inledde i vintras. Oppositionen har hittat nya objekt för kritik och kräver nya satsningar. Regeringen håller däremot på med att förverkliga de målsättningar som vi gick till val med i mars – och vann valet med.
18.09.2007 kl. 15:35