Perustuslaki tärkeä Keski-Pohjanmaa-asiassa

02.12.2009 kl. 09:35
Luettuani Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoituksen 27.11.09 ”RKP etsii linjansa” hämmästyin ja tunsin suurta pettymystä. Olen lukenut MT:tä vähintään 25. vuoden ajan ja olen oppinut tuntemaan sen vastuuntuntoisena ja analyyttisena sanomalehtenä.

Vakavasti otettavan sanomalehden pääkirjoitussivuston tulee kriittisesti analysoida puolueiden poliittisia linjauksia. Sen sijaan on alhaista, että Suomen kolmanneksi suurin sanomalehti, kun se analysoi RKP:n linjaa Keski-Pohjanmaan suuntautumiskysymyksessä, jättää huomioimatta tärkeitä tosiasioita, mutta käyttää sen sijaan toisenlaista faktaa, niin väritettyä kuin puolueellistakin.

Pääkirjoittaja antaa lukijoiden ymmärtää, että RKP yksin haluaa Keski-Pohjanmaan yhteistyösuunnaksi myös jatkossa etelään. Pääkirjoittaja ei sanallakaan kerro, että ehdoton enemmistö niistä runsaista neljästäkymmenestä Valtiovarainministeriölle jätetyistä lausunnoista kannattivat etelään suuntautumista, muun muassa paikallinen Kauppakamari, jossa 82 prosenttia jäsenyrityksistä kannattivat etelään suuntautumista.

Poliittisten puolueiden keskuudessa keskusta ja paikalliset perussuomalaiset olivat ainoat, jotka kannattivat pohjoista yhteistyösuuntaa. Tätä tosiasiaa pääkirjoitustoimittaja ja lehti eivät voineet mainita, sillä silloin pääkirjoituksen väite olisi kumoutunut. Se, että jotkut kokoomuksen ministerit, pääministerin painostuksesta johtuen, kannattivat pohjoista suuntautumista, ei muuta tosiasioita. Se, että MT tekee valinnan kertoa, että Kokkolan kaupunki niukalla enemmistöllä kannattaa eteläistä suuntautumista, mutta jättää sanomatta, että Keski-Pohjanmaan maakunnan päätös myös syntyi niukalla enemmistöllä, ei lisää lehden uskottavuutta.

Pääkirjoitustoimittaja ja lehti tekivät myös valinnan jättää täysin huomioimatta asian perustuslaillinen näkökulma. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on yksimielisessä lausunnossaan lyönyt lukkoon sen, että valtion tulee aluehallintouudistuksessa valita se vaihtoehto, joka parhaiten tyydyttää perustuslain edellyttämiä kielelliset perusoikeudet. Tässä tapauksessa asia on päivän selvä. Saman tulkinnan on tehnyt oikeuskansleri, ja kun presidentti vahvisti lain, hän katsoi tarpeelliseksi tehdä jotain erittäin poikkeavaa, nimittäin lisätä lakiin lausunto, jossa hän korostaa perustuslaillisia aspekteja. Toisin sanoen, presidentti antoi valtioneuvostolle ja vastaavalle ministerille kärkevää kritiikkiä ja huomautti, että ei ole yhteensopivaa hyvän hallinnoinnin kanssa yrittää kiertää Suomen perustuslakia.

Esittelevä ministeri Kiviniemi on toistamiseen huomauttanut, että hän on vain ja ainoastaan kuunnellut maakunnan tahtoa kun hän on vienyt Keski-Pohjanmaata pohjoiseen. Jos asian laita on näin, miksi lausuntoja on pyydetty toisilta tahoilta eikä ainoastaan maakunnalta, jos muut lausunnot eivät ole minkään arvoisia? Ja jos maakunnan mielipide on tärkeämpi kuin kaikkien muiden, niin miksi maakunnan mielipiteellä ei ollut merkitystä kun Sipoosta lohkaistiin osa Helsingille?

RKP:llä on varmaan täysi syy tarkkailla linjauksiaan jatkuvasti. Se on edellytys poliittiselle puolueelle. Käsitykseni on, että myös Maaseudun tulevaisuudella on täysi syy tarkkailla linjaansa. Kannanotto, joka on perustettu puolitotuuksille ja tosiasioiden pois jättämiselle, on huono perusta analyysille ja syö uskottavuutta.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP:n työvaliokunnan jäsen
 

Maaseudun Tulevaisuudessa 2.12.2009

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37

Remissdebatt om statsbudgeten för 2008

Det har nu gått ett halvt år sedan riksdagsvalet i mars och vi håller ännu på att slutföra det politiska maratonlopp som vi inledde i vintras. Oppositionen har hittat nya objekt för kritik och kräver nya satsningar. Regeringen håller däremot på med att förverkliga de målsättningar som vi gick till val med i mars – och vann valet med.
18.09.2007 kl. 15:35