Kolumn

Varjoja ja valopilkkuja

03.05.2010 kl. 02:00

..."Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä."...

Elintarvikealan lakot ja viime tiistain työsulku on pistänyt maamme kotieläintilat kireälle. Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä. Pahin tilanne on eläimille, joita on jouduttu poisjääneiden kuljetusten vuoksi pitämään ahtaissa tiloissa.

Elintarviketeollisuuden (ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut ovat jättäneet selvän jäljen maamme eläintiloihin, tilanne on erityisen ongelmallinen sikaloissa. Teurastuksen keskeytyminen on johtanut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta vaaralliseen tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa eläimiä jouduttaisiin teurastamaan tilan puutteen vuoksi. Enää ei ole kysymys vain työtaistelusta vaan eläinsuojelukysymyksestä.

Hallituksen puolella eläinten hyvinvointiin on viime vuoden aikana panostettu erityisesti: Uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan marraskuussa 2009; Keskus eläinten hyvinvoinnille on perustettu Helsingin Yliopistoon; On otettu käyttöön eläinten hyvinvointiin kohdistuvia tukia, joiden ehdot ylittävät lainmukaiset minimivaatimukset; Eviran alaisuuteen on perustettu 15 valvontaeläinlääkärin virkaa, joiden palkkaus on tällä hetkellä meneillä ja kuntien uusille valvontaeläinlääkärinviroille on varattu 4,7 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon. Tuottajajärjestöt ja kotieläintilat ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet toimiin ja ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä hyvinvointijärjestelmää. Maamme hallitus ja maataloustuottajat ovat selvästi ottaneet kantaa hyvän eläinpidon puolesta, ottaako maamme elintarvikeala, sen teollisuus ja työntekijät?

Tuottajajärjestöt ovat laajasti toivoneet elintarvikealalle pikaista sopua. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tilojen taloudellinen tilanne heikkenee selvästi, kun teurastustili viivästyy. Huolimatta elintarviketyöläisten lakosta, alkutuotantotiloilla laskut on maksettava. Tämä ei edesauta maatilojen jo tukalaa taloudellista tilannetta. Kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvylle työtaistelun vaikutukset ovat myös tietenkin aina haitalliset. Menetettyjä markkinaosuuksia on aina vaikea ottaa takaisin.

Valopilkkuna tilanteessa voidaan pitää pienimuotoisen toiminnan, esimerkiksi leipomo- ja teurastamotoiminnan, profiilin kohotus. Tämänhetkinen tilanne osoittaa selvästi, että pienmuotoisen elintarvikejalostuksen toimintaedellytykset toimittaa ruokatuotteita sekä kauppoihin että suoraan kuluttajille ovat tämänkaltaisessa tilanteessa todella vahvoina. Pienmuotoista toimintaa tulisikin tukea hankintakriteereitä ja lähituotetun ruoan jakeluteitä uudistaen. Pienille toimittajille tulisi antaa oikeudenmukaiset kilpailumahdollisuudet, tämä tarkoittaa muun muassa virkamenettelyn uudelleensuuntautumista.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP

KeskiPohjanmaan lehden eduskuntakolumni viikolla 17

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsrådets redogörelse om kommun- och servicestrukturreformen

Kommun- och servicestrukturreformen är en av de viktigaste strukturpolitiska förändringsprocesserna som detta land någonsin upplevt. Samtidigt är den ett av denna regerings viktigaste projekt. Det innebär samtidigt att denna redogörelse är av största vikt och vi måste noggrant avväga hur vi ska fortsätta och förädla denna process. De problem som uppstått i reformen måste samtidigt tas på största allvar!

24.11.2009 kl. 15:05

Valtioneuvoston kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevasta selonteko

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on yksi maamme merkittävimmistä rakennepoliittisista muutosprosesseista. Sa-manaikaisesti se on tämän hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Tämä merkitsee myös sitä, että tämä selonteko on mitä tärkein, ja meidän on tarkkaan harkittava miten jatkamme ja kehitämme tätä prosessia. Uudistuksessa syntyneisiin ongelmiin on suhtauduttava erittäin vakavasti!

24.11.2009 kl. 15:00

Debatt om Finland och de arktiska områdena

Den arktiska regionen väcker definitivt ett stort politiskt och ekonomiskt intresse på global nivå. Klimatforskarna har redan för länge sedan slagit larm och varnat för att områdena närmast polerna kommer att påverkas klimatuppvärmningen först och att förändringen kommer att vara dramatisk där. Finland och de övriga nordiska länderna har därför ett särskilt ansvar att både inom EU och i internationella sammanhang uppmärksamma den arktiska regionen och människorna som lever där.

18.11.2009 kl. 15:00

Remissdebatt om den klimat- och energipolitiska framtidsredogörelsen

Framtidsredogörelsen om klimat- och energipolitiken är ett viktigt bidrag till den aktuella debatten om den nödvändiga vägen till ett utsläppssnålt Finland. Svenska riksdagsgruppen är glad för att redogörelsen utgår från klimatförändringens effekter ur ett globalt perspektiv och betonar de katastrofala riskerna för mänskligheten och livet på jorden om inget görs föra att förhindra utvecklingen.

21.10.2009 kl. 15:25

Statsrådets meddelande om valfinansieringen

Demokrati förutsätter val. Val förutsätter kandidater och partier. Men val förutsätter också valkampanjer. Valkampanjer är inte gratis, de kostar. Det räcker inte med att nå ut till väljarna bara på torg- och stugmöten och med dörrknackning – inte för att de är helt gratis, de heller.

30.09.2009 kl. 15:35

Interpellationsdebatt om äldreomsorgen

Det är uppfriskande att oppositionen också intresserar sig för politiska substansfrågor som direkt berör medborgarnas vardagliga liv. Äldreomsorgen är utan tvekan en sådan. Äldreomsorgen är ändå mindre lämplig som föremål för en interpellation eftersom den är en gemensam angelägenhet för regeringen och hela riksdagen, och inte minst för kommunerna där oppositionen här i riksdagen bär samma ansvar som regeringspartierna.

29.09.2009 kl. 15:15

Remissdebatt om budgetförslaget för 2010

Minns någon en statsbudget som alla skulle ha varit helt tillfreds med? Knappast. Oppositionen hittar alltid stora brister i budgetförslagen och regeringspartier hittar mindre brister. Knappast har det ens funnits någon finansminister som skulle ha varit helt nöjd med alla detaljer. Det hör till sakens natur, eftersom varje budget är en balansgång och pengarna aldrig räcker till.

15.09.2009 kl. 16:05