Varjoja ja valopilkkuja

03.05.2010 kl. 02:00
..."Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä."...

 

Elintarvikealan lakot ja viime tiistain työsulku on pistänyt maamme kotieläintilat kireälle. Työtaistelun vaikutukset tulevat alkutuotannon puolella olemaan pitkäaikaisia. Laskentojen mukaan eläintilat joutuvat siivoamaan työtaistelun jättämän sotkun vielä syksyllä. Pahin tilanne on eläimille, joita on jouduttu poisjääneiden kuljetusten vuoksi pitämään ahtaissa tiloissa.

Elintarviketeollisuuden (ETL) ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (SEL) pitkittyneet työehtosopimusneuvottelut ovat jättäneet selvän jäljen maamme eläintiloihin, tilanne on erityisen ongelmallinen sikaloissa. Teurastuksen keskeytyminen on johtanut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta vaaralliseen tilanteeseen. Tilanteen jatkuessa eläimiä jouduttaisiin teurastamaan tilan puutteen vuoksi. Enää ei ole kysymys vain työtaistelusta vaan eläinsuojelukysymyksestä.

Hallituksen puolella eläinten hyvinvointiin on viime vuoden aikana panostettu erityisesti: Uusi eläinlääkintähuoltolaki astui voimaan marraskuussa 2009; Keskus eläinten hyvinvoinnille on perustettu Helsingin Yliopistoon; On otettu käyttöön eläinten hyvinvointiin kohdistuvia tukia, joiden ehdot ylittävät lainmukaiset minimivaatimukset; Eviran alaisuuteen on perustettu 15 valvontaeläinlääkärin virkaa, joiden palkkaus on tällä hetkellä meneillä ja kuntien uusille valvontaeläinlääkärinviroille on varattu 4,7 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon. Tuottajajärjestöt ja kotieläintilat ovat oma-aloitteisesti ryhtyneet toimiin ja ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä hyvinvointijärjestelmää. Maamme hallitus ja maataloustuottajat ovat selvästi ottaneet kantaa hyvän eläinpidon puolesta, ottaako maamme elintarvikeala, sen teollisuus ja työntekijät?

Tuottajajärjestöt ovat laajasti toivoneet elintarvikealalle pikaista sopua. Eläinten hyvinvoinnin lisäksi tilojen taloudellinen tilanne heikkenee selvästi, kun teurastustili viivästyy. Huolimatta elintarviketyöläisten lakosta, alkutuotantotiloilla laskut on maksettava. Tämä ei edesauta maatilojen jo tukalaa taloudellista tilannetta. Kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvylle työtaistelun vaikutukset ovat myös tietenkin aina haitalliset. Menetettyjä markkinaosuuksia on aina vaikea ottaa takaisin.

Valopilkkuna tilanteessa voidaan pitää pienimuotoisen toiminnan, esimerkiksi leipomo- ja teurastamotoiminnan, profiilin kohotus. Tämänhetkinen tilanne osoittaa selvästi, että pienmuotoisen elintarvikejalostuksen toimintaedellytykset toimittaa ruokatuotteita sekä kauppoihin että suoraan kuluttajille ovat tämänkaltaisessa tilanteessa todella vahvoina. Pienmuotoista toimintaa tulisikin tukea hankintakriteereitä ja lähituotetun ruoan jakeluteitä uudistaen. Pienille toimittajille tulisi antaa oikeudenmukaiset kilpailumahdollisuudet, tämä tarkoittaa muun muassa virkamenettelyn uudelleensuuntautumista.

Mats Nylund, kansanedustaja, RKP

KeskiPohjanmaan lehden eduskuntakolumni viikolla 17
 


 

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00