Uusia rahoitusmahdollisuuksia löydettävä!

03.09.2010 kl. 13:05
..."Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia."

 

Liikenneviraston uusin linjaveto Suomen päätieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä on herättänyt paljon keskustelua. Liikenneviraston mukaan noin neljännestä Suomen pääteistä pyritään ylläpitämään ja kehittämään muuta runkoverkkoa paremmin, loput säilytetään siis parhaassa tapauksessa nykyisellään. Kolme neljäsosaa runkoverkon tiekilometreistä jätettäisiin vähemmälle huomiolle, toisin sanoen nopeusrajoitukset pudotettaisiin 80 kilometriin tunnissa ja nopeusvalvonta automatisoitaisiin. Valtatie 8 olisi häviäjien joukossa.

Liikenneviraston linjaveto on saavuttanut sen minkä viraston virkamiehet varmaan halusivatkin: Herättää keskustelua siitä miten maamme tieverkko tulee rahoitta tulevaisuudessa, sillä nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi eikä rahoitus ole riittävä.

Epävarmat talousnäkymät ovat priorisoinnin taustalla. Ei mitään yllättävää. Talous on tieliikenteen ylläpitoa nähden ollut jo kauan epävarma. Tämä johtuu tietenkin monesta asiasta, muun muassa kestämättömästä mutta järjestelmällisestä rahoituksesta lisäbudjettien kautta. Valtion vuoden 2011 talousarviossa liikennepolttoaineiden tuotot arvioidaan lähes 2,3 miljardiksi euroksi, ajoneuvoveron arvioidaan tuottavan 726 miljoonaa ja autoveron 949 miljoonaa euroa. Eri tieliikenneveroin ja muiden veroluonteisten maksujen kautta valtion kokooma kokonaissumma on kuitenkin vielä suurempi kuin nämä kolme summaa yhteenlaskettuina. Perustienpidon määrärahat perustienpidossa olisi sitä vastoin noin 0,5 miljardia euroa. Tuntuu tietenkin kummalliselta, ettemme voisi käyttää enemmän rahaa perustienpitoon. Useissa maissa sovelletaan käytäntöjä, joissa tienpidon rahoitus on kytketty käyttäjiltä perittyihin polttoaineveroihin, tällaisia rahoitusmalleja on käytössä esimerkiksi USA:ssa, Uudessa Seelannissa, Japanissa ja Sveitsissä.

Suomessa verotuotot on kuitenkin katsottu valtion talousarviossa yleiskatteelliseksi rahoitukseksi, eikä niitä ole haluttu sitoa suoraan minkään yksittäisen valtion menon rahoittamiseen. Tämä ei ehkä olekaan tarkoituksenmukaista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemmekin useaan otteeseen nostettu esille budjettirahoitusta täydentäviä rahoituslähteiden selvittämistä ja käyttöönottoa. Liikenne- ja viestintäministeriössä tienkäyttömaksujen käyttöönottoa tienkäyttäjiltä kannettavien verojen korvaamiseksi onkin selvitetty. Muitakin rahoitusmalleja löytyy. Ehkä tämä olisi yksi tapa saada tiemme kuntoon. Kaikki jotka ovat autolla joskus matkailleet Euroopassa esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa tietävät, että tienkäyttömaksut ovat arkea.

Se, että valtatie kahdeksan on joutunut alempaan kastiin joutuu puhtaasti siitä, että rahoituspohja on liian kapea. Valtatie kahdeksan on rannikkoseudun elinhermo, se on sekä elinkeinoelämän että väestön toiminnalle ja jokapäiväiselle elämälle ehdoton. Toisaalla Suomessa on muita vastaavia teitä joita on jo luokiteltu alas tilastojen pohjalta. Valtatie kahdeksan ja muut Suomen tiet on pidettävä kunnossa, tämän päivän rahoitusmenetelmillä meillä ei kuitenkaan ole tähän varaa. Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia.


Mats Nylund, kansanedustaja Pedersörestä.
Pohjanmaan Radion Nettikolumni v.35

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Responsdebatt om budgetramarna 2008-2011

Jag vill tacka kollegerna i utskottet för en saklig behandling av statsfinanserna för de kommande fyra åren. Budgetramarna, som oppositionen förstås anser vara för snäva, är spikade med ansvar. Vi kan inte fördela pengar som vi inte har. Att sysselsättningsläget förbättras är en förutsättning för att vi skall kunna hålla en hög nivå på och utveckla servicen i framtiden. Nyheten om att BNP ligger på över 5 procent högre nivå än för ett år, att arbetslösheten är 1,6 procentenheter lägre än för ett år sedan och 60 000 fler är sysselsatta visar att Finland är på rätt väg.
19.06.2007 kl. 00:00

Regeringens rambudget för åren 2008-2011

Det är både rätt och klokt att försvara en ansvarsfull och strikt budgetpolitik. Det är rättvist gentemot kommande generationer. Då oppositionen vill använda mer av statens pengar, är det skäl att minnas att regeringens budgetutgifter är 180 miljoner större – hela 14 procent större - än föregående regerings budgetra-mar. Större utgiftsökningar än så, skulle vara ansvarslöst.
29.05.2007 kl. 15:15

Riksdagens 100-års jubileumsplenum

Då vi talar om historia, minns vi ofta bara de banbrytande skedena – de stora ögonblicken. Ändå är det så, att historien går framåt med små steg. Ibland så små att vi inte märker dem – förrän långt senare.
23.05.2007 kl. 14:30

Statsrådets meddelande om regeringsprogrammet

"Finland tillhör alla, oberoende av bostadsort, livssituation, modersmål eller etnisk bakgrund. Medborgarna skall garanteras rätten att påverka samt delta och vara delaktiga i beslutsfattandet". Denna markering i inledningen av regeringsprogrammet är viktig – och en stor utmaning för regeringen. Men det är också viktigt att säga ut att detta är regeringens vilja. Svenska riksdagsgruppen är mycket nöjd över det regeringsprogram som de fyra regeringspartierna har enats om under Matti Vanhanens ledning.
24.04.2007 kl. 15:30

Interpellation om klimatförändringen och tryggande av energiförsörjningen

Det är mycket bra att Samlingspartiet visar intresse för den pågående och skrämmande klimatförändringen. Klimatförändringen har pågått i decennier. Samlingspartiet väljer nu att kraftigt kritisera regeringen för dess miljöpolitik då det återstår fyra arbetsveckor av denna regeringsperiod. Det kan jag inte klassa som annat än blott valpolitik.
17.01.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om Finlands EU-ordförandeskap

Låt mig komma med ett frankt påstående: 2006 var året då federalismen tog några ordentliga steg framåt i det finländska EU-tänkandet. Detta av två orsaker: Europaparlamentet visade sig vara en fungerande institution och parlamentet bidrog kraftigt till att göra beslutsprocessen i EU till en tydlig politisk process- vilket också statsminister Vanhanen konstaterat i Bryssel i anslutning till servicedirektivet. Det var parlamentet och de politiska rörelserna i Europa som hade initiativet. Och det finländska ordförandeskapet hade ett gott samarbete med Europaparlamentet och tack vare det kunde många viktiga frågor inom EG-samarbetet ros i hamn.
11.01.2007 kl. 00:00

Responsdebatt om statsbudgeten för år 2007

Jag vill börja med att tacka finansministern och mina kollegor för en enkel och snabb process i att nå en överenskommelse om riksdagens ändringar i budgetboken. Men jag vill ändå ägna lite tid åt att analysera hur riksdagen använder sin budgetmakt.
13.12.2006 kl. 00:00