Uusia rahoitusmahdollisuuksia löydettävä!

03.09.2010 kl. 13:05
..."Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia."

 

Liikenneviraston uusin linjaveto Suomen päätieverkon ylläpidosta ja kehittämisestä on herättänyt paljon keskustelua. Liikenneviraston mukaan noin neljännestä Suomen pääteistä pyritään ylläpitämään ja kehittämään muuta runkoverkkoa paremmin, loput säilytetään siis parhaassa tapauksessa nykyisellään. Kolme neljäsosaa runkoverkon tiekilometreistä jätettäisiin vähemmälle huomiolle, toisin sanoen nopeusrajoitukset pudotettaisiin 80 kilometriin tunnissa ja nopeusvalvonta automatisoitaisiin. Valtatie 8 olisi häviäjien joukossa.

Liikenneviraston linjaveto on saavuttanut sen minkä viraston virkamiehet varmaan halusivatkin: Herättää keskustelua siitä miten maamme tieverkko tulee rahoitta tulevaisuudessa, sillä nykyinen rahoitusjärjestelmä ei toimi eikä rahoitus ole riittävä.

Epävarmat talousnäkymät ovat priorisoinnin taustalla. Ei mitään yllättävää. Talous on tieliikenteen ylläpitoa nähden ollut jo kauan epävarma. Tämä johtuu tietenkin monesta asiasta, muun muassa kestämättömästä mutta järjestelmällisestä rahoituksesta lisäbudjettien kautta. Valtion vuoden 2011 talousarviossa liikennepolttoaineiden tuotot arvioidaan lähes 2,3 miljardiksi euroksi, ajoneuvoveron arvioidaan tuottavan 726 miljoonaa ja autoveron 949 miljoonaa euroa. Eri tieliikenneveroin ja muiden veroluonteisten maksujen kautta valtion kokooma kokonaissumma on kuitenkin vielä suurempi kuin nämä kolme summaa yhteenlaskettuina. Perustienpidon määrärahat perustienpidossa olisi sitä vastoin noin 0,5 miljardia euroa. Tuntuu tietenkin kummalliselta, ettemme voisi käyttää enemmän rahaa perustienpitoon. Useissa maissa sovelletaan käytäntöjä, joissa tienpidon rahoitus on kytketty käyttäjiltä perittyihin polttoaineveroihin, tällaisia rahoitusmalleja on käytössä esimerkiksi USA:ssa, Uudessa Seelannissa, Japanissa ja Sveitsissä.

Suomessa verotuotot on kuitenkin katsottu valtion talousarviossa yleiskatteelliseksi rahoitukseksi, eikä niitä ole haluttu sitoa suoraan minkään yksittäisen valtion menon rahoittamiseen. Tämä ei ehkä olekaan tarkoituksenmukaista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa olemmekin useaan otteeseen nostettu esille budjettirahoitusta täydentäviä rahoituslähteiden selvittämistä ja käyttöönottoa. Liikenne- ja viestintäministeriössä tienkäyttömaksujen käyttöönottoa tienkäyttäjiltä kannettavien verojen korvaamiseksi onkin selvitetty. Muitakin rahoitusmalleja löytyy. Ehkä tämä olisi yksi tapa saada tiemme kuntoon. Kaikki jotka ovat autolla joskus matkailleet Euroopassa esimerkiksi Saksassa tai Ranskassa tietävät, että tienkäyttömaksut ovat arkea.

Se, että valtatie kahdeksan on joutunut alempaan kastiin joutuu puhtaasti siitä, että rahoituspohja on liian kapea. Valtatie kahdeksan on rannikkoseudun elinhermo, se on sekä elinkeinoelämän että väestön toiminnalle ja jokapäiväiselle elämälle ehdoton. Toisaalla Suomessa on muita vastaavia teitä joita on jo luokiteltu alas tilastojen pohjalta. Valtatie kahdeksan ja muut Suomen tiet on pidettävä kunnossa, tämän päivän rahoitusmenetelmillä meillä ei kuitenkaan ole tähän varaa. Sen sijaan, että luokittelisimme kolme neljäsosaa maamme päätieverkosta alas, meidän on katsottava muita rahoitusmahdollisuuksia.


Mats Nylund, kansanedustaja Pedersörestä.
Pohjanmaan Radion Nettikolumni v.35

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37

Remissdebatt om statsbudgeten för 2008

Det har nu gått ett halvt år sedan riksdagsvalet i mars och vi håller ännu på att slutföra det politiska maratonlopp som vi inledde i vintras. Oppositionen har hittat nya objekt för kritik och kräver nya satsningar. Regeringen håller däremot på med att förverkliga de målsättningar som vi gick till val med i mars – och vann valet med.
18.09.2007 kl. 15:35