Miesten vuoro

29.10.2010 kl. 12:45
Miesten asema on keskusteluttanut Suomessa jo jonkin aikaa. Niin sanottuja miesjärjestöjä on kymmenkunta ja monet muut järjestöt tekevät myös miesasian kanssa töitä. Miesten asema oli pitkään vähän tabu, koska yleisesti katsottiin, että juuri naiset olivat niitä, joita tasa-arvokeskustelussa piti puolustaa. Tilanne on vähitellen tasaantumassa ja olen itse kutsunut tasa-arvopolitiikkaa kaikkien sukupuolien politiikaksi.

Mikä miesten asioissa sitten mättää? Suomalaisen naisen eurohan on tällä hetkellä 82 senttiä. Samaan tapaan on laskettu suomalaisen miehen vuosi ja se on vain 11 kuukautta. Tällä viitataan siihen, että miehet elävät lyhyemmän elämän, osittain naisia huonomman terveydentilan takia.

Miehille tyypilliset sairaudet liittyvät usein pitkiin työpäiviin, ylipainoon ja liialliseen alkoholin käyttöön sekä osittain siihen, että miehet eivät hakeude lääkäriin tarpeeksi ajoissa. Työikäisinä kuolleista edelleen seitsemän kymmenestä on miehiä.

Nuorilla miehillä on naisiin verrattuna yli kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Poikien ja miesten psyykkiset oireet kätkeytyvät usein häiriökäyttäytymisen eri muotoihin. Terveydestä puhuminen, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niiden myöntäminen
on miehille vaikeampaa kuin naisille. Varsinkin nuoret miehet ovat haluttomia hakeutumaan mielenterveyspalveluihin.

Miehet ovat yliedustettuja syrjäytyneissä, itsemurhatilastoissa ja väkivallan tekijöinä ja uhreina. Neljä viidestä itsemurhasta on miesten tekemiä. Suomi on lähellä kansainvälisen tilaston kärkeä etenkin nuorten miesten itsemurhakuolleisuudessa: itsemurha on 20–34-vuotiailla miehillä yleisin yksittäinen kuolinsyy.

Yliopisto-opiskelijoista ja maisterin tutkinnon suorittaineista enemmistö on jo pitkään ollut naisia ja naisten asema on myös monella muulla tavalla vahvistunut, vaikka tietysti paljon työsarkaa on vielä jäljellä niin asenteissa kuin käytännön tasollakin. Joka tapauksessa Suomessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota siihen, että pojat ja tytöt eroavat oppijoina. Suomalaisen peruskoulun pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se huomioi tyttöjen ja poikien kehitysvaiheet ja oppimistavat.

Miehen elämän suurimpia epäkohtia voi kuitenkin olla vanhemmuuden loppu. Ero on aina hankala asia, mutta usein kärsijäksi jää se vanhempi, joka ei enää samalla tavalla voi jakaa lasten arkea. Tämä vanhempi on useimmiten isä. Eronneiden isien asemaa tulisi huomioida paremmin esimerkiksi viranomaisten palveluiden ja käytäntöjen tasolla. Ja sosiaalityöntekijöiden ja lasten kanssa toimivien ammattilaisten täydennyskoulutukselle olisi tarvetta.

Tutkimusten mukaan vanhempainvapaan jakaminen ja jaettu vastuu perheen arjesta ovat yhteydessä alentuneeseen eroriskiin. Kun kodin ja lasten hoito on molempien vastuulla, kannettava taakka on inhimillisempi. Yksi syy lisää päästää isät kotiin vanhempainvapaalle.

Miehisissä ominaisuuksissa on paljon hyvää ja ovathan jotkut naisetkin aika jätkiä. Tasa-arvopolitiikka on kuitenkin nyt murrosvaiheessa: on aika irrottautua perinteisistä asetelmista ja päästää miehet aiempaa paremmin mukaan tasa-arvokeskusteluun. On miesten vuoro.
 

Kolumni Salon Seudun Sanomissa 17.10.2010

 

Stefan Wallin

Gruppanföranden

Statsrådets redogörelse om Finlands deltagande i militär krishanteringsoperation i Libanon

Regeringen föreslår att Finland skall delta i FN-operationen i södra Libanon genom att skicka 250 män och kvinnor till regionen. Svenska riksdagsgruppen stöder förslaget. Regeringens begäran om fullmakt för denna fredsbevararoperation står i linje med den säkerhetspolitiska linje och globala ansvar som Svenska riksdags-gruppen talat för.
05.09.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00