Miesten vuoro

29.10.2010 kl. 12:45
Miesten asema on keskusteluttanut Suomessa jo jonkin aikaa. Niin sanottuja miesjärjestöjä on kymmenkunta ja monet muut järjestöt tekevät myös miesasian kanssa töitä. Miesten asema oli pitkään vähän tabu, koska yleisesti katsottiin, että juuri naiset olivat niitä, joita tasa-arvokeskustelussa piti puolustaa. Tilanne on vähitellen tasaantumassa ja olen itse kutsunut tasa-arvopolitiikkaa kaikkien sukupuolien politiikaksi.

Mikä miesten asioissa sitten mättää? Suomalaisen naisen eurohan on tällä hetkellä 82 senttiä. Samaan tapaan on laskettu suomalaisen miehen vuosi ja se on vain 11 kuukautta. Tällä viitataan siihen, että miehet elävät lyhyemmän elämän, osittain naisia huonomman terveydentilan takia.

Miehille tyypilliset sairaudet liittyvät usein pitkiin työpäiviin, ylipainoon ja liialliseen alkoholin käyttöön sekä osittain siihen, että miehet eivät hakeude lääkäriin tarpeeksi ajoissa. Työikäisinä kuolleista edelleen seitsemän kymmenestä on miehiä.

Nuorilla miehillä on naisiin verrattuna yli kolminkertainen riski kuolla tapaturmaisesti tai väkivaltaan. Poikien ja miesten psyykkiset oireet kätkeytyvät usein häiriökäyttäytymisen eri muotoihin. Terveydestä puhuminen, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja niiden myöntäminen
on miehille vaikeampaa kuin naisille. Varsinkin nuoret miehet ovat haluttomia hakeutumaan mielenterveyspalveluihin.

Miehet ovat yliedustettuja syrjäytyneissä, itsemurhatilastoissa ja väkivallan tekijöinä ja uhreina. Neljä viidestä itsemurhasta on miesten tekemiä. Suomi on lähellä kansainvälisen tilaston kärkeä etenkin nuorten miesten itsemurhakuolleisuudessa: itsemurha on 20–34-vuotiailla miehillä yleisin yksittäinen kuolinsyy.

Yliopisto-opiskelijoista ja maisterin tutkinnon suorittaineista enemmistö on jo pitkään ollut naisia ja naisten asema on myös monella muulla tavalla vahvistunut, vaikka tietysti paljon työsarkaa on vielä jäljellä niin asenteissa kuin käytännön tasollakin. Joka tapauksessa Suomessa on viime aikoina kiinnitetty huomiota siihen, että pojat ja tytöt eroavat oppijoina. Suomalaisen peruskoulun pitäisi kuitenkin olla sellainen, että se huomioi tyttöjen ja poikien kehitysvaiheet ja oppimistavat.

Miehen elämän suurimpia epäkohtia voi kuitenkin olla vanhemmuuden loppu. Ero on aina hankala asia, mutta usein kärsijäksi jää se vanhempi, joka ei enää samalla tavalla voi jakaa lasten arkea. Tämä vanhempi on useimmiten isä. Eronneiden isien asemaa tulisi huomioida paremmin esimerkiksi viranomaisten palveluiden ja käytäntöjen tasolla. Ja sosiaalityöntekijöiden ja lasten kanssa toimivien ammattilaisten täydennyskoulutukselle olisi tarvetta.

Tutkimusten mukaan vanhempainvapaan jakaminen ja jaettu vastuu perheen arjesta ovat yhteydessä alentuneeseen eroriskiin. Kun kodin ja lasten hoito on molempien vastuulla, kannettava taakka on inhimillisempi. Yksi syy lisää päästää isät kotiin vanhempainvapaalle.

Miehisissä ominaisuuksissa on paljon hyvää ja ovathan jotkut naisetkin aika jätkiä. Tasa-arvopolitiikka on kuitenkin nyt murrosvaiheessa: on aika irrottautua perinteisistä asetelmista ja päästää miehet aiempaa paremmin mukaan tasa-arvokeskusteluun. On miesten vuoro.
 

Kolumni Salon Seudun Sanomissa 17.10.2010

 

Stefan Wallin

Gruppanföranden

Jubileumsplenum Finland 90 år

I medlet av 1800-talet, för snart 150 år sedan började tanken på ett fritt och självständigt Finland ta form, men det dröjde som vi vet ännu ett halvsekel förrän tanken blev konkretiserad. Vi har nyligen firat riksdagens, den moderna folkrepresentationens i Finland, 100-års jubileum och nu är det dags att högtidlighålla våra 90 år av självständighet.
05.12.2007 kl. 14:45

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37