Kaksinvaltias kauppa

30.10.2010 kl. 00:15
"Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa."

 

Elintarvikeketjun hinnanmuodostuksesta on keskusteltu ahkerasti syksyn aikana. Tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa. Viimeisin varmennus tuli viime viikolla, kun yksi S-ketjun johtajista ilmoitti, että tavarantoimittajien kanssa käyneissä neuvotteluissa ei tullut esille mitään aihetta nostaa hintoja.

Samalla tiedämme, että polttoaine- ja energiakustannukset ovat nousseet voimakkaasti syksyn aikana, niin myös lannoitteen ja rehun hinta, joka on syöksynyt taivaisiin. Tutkimuslaitokset ovat varmistaneet myös nämä tosiasiat. Syy siihen, että kauppa ilmoittaa, että syytä hintojen nostoon ei ole tullut esille ei johdu siis siitä, ettei tarvetta tuottajahintojen nostoon olisi. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä kahdet ketjut ovat niin voimakkaita, että tavarantoimitsijoilla ei ole mitään millä vastata heidän painostuksiinsa neuvotteluissa. Kauppa ilmoittaa häikäilemättömästi, että jos he eivät saa ostaa haluamaansa hintaan, niin he vaihtavat ulkomaalaisiin toimittajiin. Sen jälkeen, kun he ovat havainnollistaneet tämän pari kertaa käytännössä, teollisuus ei uskalla muuta kuin totella.

Tilanne on kestämätön, jos hinnankorotuksia ei anneta virrata läpi koko ketjun alkutuottajat kuristuvat hitaasti. Kun valtioneuvosto seuraa EU-komission suosituksia ja yrittää säätää laki joka parantaisi tuottajien mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä elintarvikeketjussa, niin sekä Elintarviketeollisuusliitto että kauppaa edustavaa Päivittäiskauppatavarayhdistys huutavat isoon ääneen Kauppalehdessä kartellista ja monopolista. On ilmiselvää, ettei kauppa ole edes miettinyt asettavansa itsensä peilin eteen, karttaa sen vain.

Vapaa markkina tarkoittaa yleensä, että hinta muodostuu tarjonnasta ja kysynnästä. Reunaehdot markkinalle on säädetty kilpailulainsäädäntöön ja niitä valvoo kilpailuvirasto. Nyt olisi kilpailuviraston korkea aika katsoa lähempää kaupan keskittymää Suomessa. Markkinataloudellisesti ei voi olla tervettä, että maitoa tuodaan Ruotsista, pakataan Suomessa, ja myydään huomattavasti halvemmalla hinnalla kun kotimainen. Tämä tilanteessa jossa maidontuottajat saavat Ruotsissa saman tilityshinnan kun Suomessa. Ei ole järkeä siinäkään, että yksi kauppaketju keskellä kesää, kun maassamme kypsyy yllin kyllin tomaatteja, tuo tomaatteja hollannista ja saksasta ainoastaan siitä syystä, että hinta pidettäisiin mahdollisimman alhaalla.

Suomalaisen kuluttajan tulee tietenkin saada valita suomalaisen ja tuodun, sekä eri toimittajien, ruuan välillä. Mutta jos tilanne on se, että meillä on käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, jotka määräävät mitä suomalaiset syövät ja mitä heidän tulee maksaa ruuastaan, niin jotain on mennyt vakavasti pieleen. Kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat. Muussa tapauksessa poliitikoiden ja viranomaisten on puututtava asiaan ja palauttava tasapainon elintarvikeketjuun. Viranomaiset ovat aikaisemminkin pilkkoneet yrityksiä joilla on ollut markkinoita dominoiva asema, tai asettaneet ehtoja sille miten ne saavat toimia. Eihän se niin voi olla, että kilpailusäännöt koskevat ainoastaan maanviljelijöiden omia yrityksiä?


Mats Nylund, riksdagsledamot, SFP

Eduskuntakolumni Keskipohjanmaa 30.10.2010

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00