Kaksinvaltias kauppa

30.10.2010 kl. 00:15
"Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa."

 

Elintarvikeketjun hinnanmuodostuksesta on keskusteltu ahkerasti syksyn aikana. Tutkimuslaitokset ovat osoittaneet, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Suomessa kauppaa hallitaan kahden ison ketjun voimin, ja kauppa pitää tavarantoimittajat ja teollisuuden rautaisessa otteessa. Viimeisin varmennus tuli viime viikolla, kun yksi S-ketjun johtajista ilmoitti, että tavarantoimittajien kanssa käyneissä neuvotteluissa ei tullut esille mitään aihetta nostaa hintoja.

Samalla tiedämme, että polttoaine- ja energiakustannukset ovat nousseet voimakkaasti syksyn aikana, niin myös lannoitteen ja rehun hinta, joka on syöksynyt taivaisiin. Tutkimuslaitokset ovat varmistaneet myös nämä tosiasiat. Syy siihen, että kauppa ilmoittaa, että syytä hintojen nostoon ei ole tullut esille ei johdu siis siitä, ettei tarvetta tuottajahintojen nostoon olisi. Se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että nämä kahdet ketjut ovat niin voimakkaita, että tavarantoimitsijoilla ei ole mitään millä vastata heidän painostuksiinsa neuvotteluissa. Kauppa ilmoittaa häikäilemättömästi, että jos he eivät saa ostaa haluamaansa hintaan, niin he vaihtavat ulkomaalaisiin toimittajiin. Sen jälkeen, kun he ovat havainnollistaneet tämän pari kertaa käytännössä, teollisuus ei uskalla muuta kuin totella.

Tilanne on kestämätön, jos hinnankorotuksia ei anneta virrata läpi koko ketjun alkutuottajat kuristuvat hitaasti. Kun valtioneuvosto seuraa EU-komission suosituksia ja yrittää säätää laki joka parantaisi tuottajien mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä elintarvikeketjussa, niin sekä Elintarviketeollisuusliitto että kauppaa edustavaa Päivittäiskauppatavarayhdistys huutavat isoon ääneen Kauppalehdessä kartellista ja monopolista. On ilmiselvää, ettei kauppa ole edes miettinyt asettavansa itsensä peilin eteen, karttaa sen vain.

Vapaa markkina tarkoittaa yleensä, että hinta muodostuu tarjonnasta ja kysynnästä. Reunaehdot markkinalle on säädetty kilpailulainsäädäntöön ja niitä valvoo kilpailuvirasto. Nyt olisi kilpailuviraston korkea aika katsoa lähempää kaupan keskittymää Suomessa. Markkinataloudellisesti ei voi olla tervettä, että maitoa tuodaan Ruotsista, pakataan Suomessa, ja myydään huomattavasti halvemmalla hinnalla kun kotimainen. Tämä tilanteessa jossa maidontuottajat saavat Ruotsissa saman tilityshinnan kun Suomessa. Ei ole järkeä siinäkään, että yksi kauppaketju keskellä kesää, kun maassamme kypsyy yllin kyllin tomaatteja, tuo tomaatteja hollannista ja saksasta ainoastaan siitä syystä, että hinta pidettäisiin mahdollisimman alhaalla.

Suomalaisen kuluttajan tulee tietenkin saada valita suomalaisen ja tuodun, sekä eri toimittajien, ruuan välillä. Mutta jos tilanne on se, että meillä on käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, jotka määräävät mitä suomalaiset syövät ja mitä heidän tulee maksaa ruuastaan, niin jotain on mennyt vakavasti pieleen. Kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat. Muussa tapauksessa poliitikoiden ja viranomaisten on puututtava asiaan ja palauttava tasapainon elintarvikeketjuun. Viranomaiset ovat aikaisemminkin pilkkoneet yrityksiä joilla on ollut markkinoita dominoiva asema, tai asettaneet ehtoja sille miten ne saavat toimia. Eihän se niin voi olla, että kilpailusäännöt koskevat ainoastaan maanviljelijöiden omia yrityksiä?


Mats Nylund, riksdagsledamot, SFP

Eduskuntakolumni Keskipohjanmaa 30.10.2010

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37

Remissdebatt om statsbudgeten för 2008

Det har nu gått ett halvt år sedan riksdagsvalet i mars och vi håller ännu på att slutföra det politiska maratonlopp som vi inledde i vintras. Oppositionen har hittat nya objekt för kritik och kräver nya satsningar. Regeringen håller däremot på med att förverkliga de målsättningar som vi gick till val med i mars – och vann valet med.
18.09.2007 kl. 15:35