Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

19.11.2010 kl. 15:47
..."Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä"...

 

 

Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

EU-komission torstaina esitellyt ehdotus uudesta maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen sisältää monia Suomelle tärkeitä muotoiluja. Ehdotus on kehittynyt parempaan suuntaan siitä ehdotuksesta minkä komissio vuosi yleisölle hiljattain. Tärkeitä elementtejä uudessa ehdotuksessa ovat esimerkiksi mahdollisuus kansalliseen tukeen erilaisten luonnonhaittaolosuhteiden pohjalta ja mahdollisuudet tuotantosidonnaisiin tukiin.

Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä. Toivon ja lähden siis siitä, että erillisolosuhteet otetaan huomioon myös lopullisessa ehdotuksessa. Mitä tulee tiukempiin ympäristövaatimuksiin on muistettava, ettei tiukemmat vaatimukset sinänsä ole pahasta jos rahallinen korvaus vastaa panostettua työmäärää ja kustannuksia. Ylikansalliset vaatimukset voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Me suomalaiset viljelijät olemme tottuneet ympäristötukisääntöihin jotka velvoittavat ja kannustavat. Ylikansalliset vaatimukset voivat olla velvoittavia muttei kannustavia, ja kannustus on meillä näyttänyt toimivan hyvin.

Varsinaiset neuvottelut maatalouspolitiikan rahoituksesta alkavat ensi vuonna ja tukitasoista tullee kova köydenveto. Tämä johtuu EU:n sekä erillisten jäsenmaiden hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Keskusteluja tullaan vielä käymään mahdollisista uusista kriisitilanteista.

Moni tutkimuslaitos on syksyn aikana osoittanut, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Tämän asian EU-komissio on myös noteerannut ehdotuksessaan. Tärkeää on, että maatalouksille luotaisiin paremmat mahdollisuudet saada paremman hinnan markkinasta. Tähän voimme vaikuttaa lainsäädännöllä ja ensi viikolla valtioneuvosto antaneekin uuden lakiesityksen erillislaista joka parantaisi maanviljelijöiden neuvotteluasemaa ruokaketjussa.

Lakiehdotus on EU-komission suositusten mukainen mutta sekä Kilpailuvirasto että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat tuominneet lakiehdotuksen lausunnoissaan ja antaneet ymmärtää, että lakiehdotuksessa on kohtia jotka ovat EU:n kilpailulainsäädännöstä poikkeavia. Kauppalehti julkaisi artikkelin torstain lehdessä Kilpailuviraston ja TEM:in lausunnoista. Liikkeellä on sekä virheellistä että selvästi valheellista tietoa.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää kuinka Kilpailuvirasto voi asettautua päinvastoin lakiehdotusta joka on EU-komission suositusten mukainen ja joka palvelee heikkoja, kun sen puuttumiskynnys on niin korkea mitä tulee kartellien ja monopoliasemassa olevien yritysten olleessa kyseessä. Kilpailuvirasto ei ole ollut halukas puuttua esimerkiksi lannoitteiden markkinoilla jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on selvästi väärinkäyttänyt asemaansa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta onkin huomioinut tämän ongelman lausunnossaan.

Maanviljelijöiden taloudellinen tilanne on jo nyt erittäin vaikea. Jos tukia leikataan se tarkoittaa sitä, että maanviljelijöiden on saatava isompi tulo-osa markkinoista. Tällä hetkellä markkinoita hallitsee kuitenkin kaksinvaltias kauppa joka määrää oman ostohintansa tuottajilta ja tavarantoimittajilta. Käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, määrää mitä me suomalaiset syömme ja mitä meidän tulee maksaa ruuastamme. Jotain on ruokaketjun kilpailussa mennyt vakavasti pieleen. Toivottavasti voisimme uudella valmistumaisillaan olevalla lainehdotuksella tuoda ruokaketjuun kauan poissaolleen tasapainon, sillä kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat.


Kansanedustaja Mats Nylund


http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/11/mats_nylund_kauppa_hivuttanut_katteensa_korkealle_2154785.html

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Redogörelsen om detaljhandelns struktur och utveckling

Det är rätt vanligt att folk idag beklagar sig över både internationaliseringen och globaliseringen. Ofta framställs dessa som nya och obehagliga fenomen för Finland. Jag frågar mig om man då har glömt sitt eget lands historia och bakgrund, sade Roger Jansson i sitt gruppanförande.
26.04.2006 kl. 00:00

Regeringens budgetramar 2007-2011

Rapporteringen och slutsatserna från regeringens budgetramförhandlingar varierar beroende vem man lyssnar på. Dels har det talat om regeringskris och avgångar, dels om konstruktiva diskussioner. Kontentan är ändå den, att regeringen kom överens om att ge fortsatt stöd till lantbruk och landsbygd också efter att EU-stöden skärs ned. Exakta eurobelopp kan givetvis inte slås fast förrän förhandlingarna med EU avslu-tats. Det är inget nytt i det. Så har vi agerat redan i tolv år.
28.03.2006 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om arbetskraftens fria rörlighet inom EU

Jag vill tacka regeringen för en bra redogörelse, men framför allt - en klok slutsats. Det är bra att regeringen driver en fördomsfri och klar politik. Mycket av de hot och risker som framförts i debatten om arbetskraftens rörlighet har handlat mera om skrämselpropaganda än om sakliga argument.
14.03.2006 kl. 00:00

Gruppanförande i interpellationsdebatten om kommunservicen.

"Det är framför allt dags för kommuninvånaren att begära svar av sin kommunledning; Lovar ni att vi klarar oss i trettio år till utan att göra något? Kan min kommun garantera att jag får modern service om tjugo år med dagens strukturer?", sade Eva Biaudet i sitt gruppanförande.
07.03.2006 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om regeringens politik 2006

Våren har inletts med en presidentvalskampanj som förutom utrikespolitiken, också berörde många aktuella EU- och nationella angelägenheter. Finlands roll i världen kommer att vara intressant under årets gång. På sommaren tar vi över ordförandeskapet för EU, och då har vi en unik chans att visa att Finland är ett land som vill arbeta för ett EU där alla invånare skall känna sig respektfullt behandlade, sade Christina Gestrin.
09.02.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om statsbudgeten för år 2006

Riksdagen har inte enbart ägnat tid åt att maktbalansen i säkerhetspolitiken den senaste månaden. Varje höst begår vi en liten maktkamp mellan riksdag och regering om vem som skall ha sista ordet i fråga om statsbudgeten. Trots att riksdagen har den slutliga budgetmakten är det bra om riksdagens ändringar ändå kan skötas i samråd med finansministeriet för att undvika tekniska misstag.
13.12.2005 kl. 00:00

Regeringens redogörelse om energi- och klimatpolitiken

Klimatförändringen är vår tids största globala miljöhot. Vi är inne i den första fasen av en lång process som saknar ett slut. Den generation som idag fattar beslut bär ett stort ansvar för kommande generationers möjligheter att leva och verka på jorden. Redan nu finns det skrämmande och varnande exempel på hur vissa ursprungsfolk varit tvungna ge upp sina urgamla traditioner då arktiska miljöns klimat förändrats så mycket. Det finns ett stort globalt intresse för att utveckla miljövänlig teknologi inom energiproduktionen.
30.11.2005 kl. 00:00