Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

19.11.2010 kl. 15:47
..."Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä"...

 

 

Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

EU-komission torstaina esitellyt ehdotus uudesta maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen sisältää monia Suomelle tärkeitä muotoiluja. Ehdotus on kehittynyt parempaan suuntaan siitä ehdotuksesta minkä komissio vuosi yleisölle hiljattain. Tärkeitä elementtejä uudessa ehdotuksessa ovat esimerkiksi mahdollisuus kansalliseen tukeen erilaisten luonnonhaittaolosuhteiden pohjalta ja mahdollisuudet tuotantosidonnaisiin tukiin.

Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä. Toivon ja lähden siis siitä, että erillisolosuhteet otetaan huomioon myös lopullisessa ehdotuksessa. Mitä tulee tiukempiin ympäristövaatimuksiin on muistettava, ettei tiukemmat vaatimukset sinänsä ole pahasta jos rahallinen korvaus vastaa panostettua työmäärää ja kustannuksia. Ylikansalliset vaatimukset voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Me suomalaiset viljelijät olemme tottuneet ympäristötukisääntöihin jotka velvoittavat ja kannustavat. Ylikansalliset vaatimukset voivat olla velvoittavia muttei kannustavia, ja kannustus on meillä näyttänyt toimivan hyvin.

Varsinaiset neuvottelut maatalouspolitiikan rahoituksesta alkavat ensi vuonna ja tukitasoista tullee kova köydenveto. Tämä johtuu EU:n sekä erillisten jäsenmaiden hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Keskusteluja tullaan vielä käymään mahdollisista uusista kriisitilanteista.

Moni tutkimuslaitos on syksyn aikana osoittanut, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Tämän asian EU-komissio on myös noteerannut ehdotuksessaan. Tärkeää on, että maatalouksille luotaisiin paremmat mahdollisuudet saada paremman hinnan markkinasta. Tähän voimme vaikuttaa lainsäädännöllä ja ensi viikolla valtioneuvosto antaneekin uuden lakiesityksen erillislaista joka parantaisi maanviljelijöiden neuvotteluasemaa ruokaketjussa.

Lakiehdotus on EU-komission suositusten mukainen mutta sekä Kilpailuvirasto että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat tuominneet lakiehdotuksen lausunnoissaan ja antaneet ymmärtää, että lakiehdotuksessa on kohtia jotka ovat EU:n kilpailulainsäädännöstä poikkeavia. Kauppalehti julkaisi artikkelin torstain lehdessä Kilpailuviraston ja TEM:in lausunnoista. Liikkeellä on sekä virheellistä että selvästi valheellista tietoa.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää kuinka Kilpailuvirasto voi asettautua päinvastoin lakiehdotusta joka on EU-komission suositusten mukainen ja joka palvelee heikkoja, kun sen puuttumiskynnys on niin korkea mitä tulee kartellien ja monopoliasemassa olevien yritysten olleessa kyseessä. Kilpailuvirasto ei ole ollut halukas puuttua esimerkiksi lannoitteiden markkinoilla jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on selvästi väärinkäyttänyt asemaansa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta onkin huomioinut tämän ongelman lausunnossaan.

Maanviljelijöiden taloudellinen tilanne on jo nyt erittäin vaikea. Jos tukia leikataan se tarkoittaa sitä, että maanviljelijöiden on saatava isompi tulo-osa markkinoista. Tällä hetkellä markkinoita hallitsee kuitenkin kaksinvaltias kauppa joka määrää oman ostohintansa tuottajilta ja tavarantoimittajilta. Käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, määrää mitä me suomalaiset syömme ja mitä meidän tulee maksaa ruuastamme. Jotain on ruokaketjun kilpailussa mennyt vakavasti pieleen. Toivottavasti voisimme uudella valmistumaisillaan olevalla lainehdotuksella tuoda ruokaketjuun kauan poissaolleen tasapainon, sillä kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat.


Kansanedustaja Mats Nylund


http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/11/mats_nylund_kauppa_hivuttanut_katteensa_korkealle_2154785.html

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00