Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

19.11.2010 kl. 15:47
..."Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä"...

 

 

Kauppa hivuttanut katteensa korkealle

EU-komission torstaina esitellyt ehdotus uudesta maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen sisältää monia Suomelle tärkeitä muotoiluja. Ehdotus on kehittynyt parempaan suuntaan siitä ehdotuksesta minkä komissio vuosi yleisölle hiljattain. Tärkeitä elementtejä uudessa ehdotuksessa ovat esimerkiksi mahdollisuus kansalliseen tukeen erilaisten luonnonhaittaolosuhteiden pohjalta ja mahdollisuudet tuotantosidonnaisiin tukiin.

Uudessa ehdotuksessa kansallinen itsemääräämisoikeus on nostettu esille. Tämä on mahdollisuuksien ikkuna jota on hyödynnettävä. Toivon ja lähden siis siitä, että erillisolosuhteet otetaan huomioon myös lopullisessa ehdotuksessa. Mitä tulee tiukempiin ympäristövaatimuksiin on muistettava, ettei tiukemmat vaatimukset sinänsä ole pahasta jos rahallinen korvaus vastaa panostettua työmäärää ja kustannuksia. Ylikansalliset vaatimukset voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Me suomalaiset viljelijät olemme tottuneet ympäristötukisääntöihin jotka velvoittavat ja kannustavat. Ylikansalliset vaatimukset voivat olla velvoittavia muttei kannustavia, ja kannustus on meillä näyttänyt toimivan hyvin.

Varsinaiset neuvottelut maatalouspolitiikan rahoituksesta alkavat ensi vuonna ja tukitasoista tullee kova köydenveto. Tämä johtuu EU:n sekä erillisten jäsenmaiden hankalasta taloudellisesta tilanteesta. Keskusteluja tullaan vielä käymään mahdollisista uusista kriisitilanteista.

Moni tutkimuslaitos on syksyn aikana osoittanut, että kauppa on vuosi vuodelta lisännyt oman osuutensa ruuan loppuhinnasta teollisuuden ja maanviljelijöiden kustannuksella. Tämän asian EU-komissio on myös noteerannut ehdotuksessaan. Tärkeää on, että maatalouksille luotaisiin paremmat mahdollisuudet saada paremman hinnan markkinasta. Tähän voimme vaikuttaa lainsäädännöllä ja ensi viikolla valtioneuvosto antaneekin uuden lakiesityksen erillislaista joka parantaisi maanviljelijöiden neuvotteluasemaa ruokaketjussa.

Lakiehdotus on EU-komission suositusten mukainen mutta sekä Kilpailuvirasto että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat tuominneet lakiehdotuksen lausunnoissaan ja antaneet ymmärtää, että lakiehdotuksessa on kohtia jotka ovat EU:n kilpailulainsäädännöstä poikkeavia. Kauppalehti julkaisi artikkelin torstain lehdessä Kilpailuviraston ja TEM:in lausunnoista. Liikkeellä on sekä virheellistä että selvästi valheellista tietoa.

Minun on erittäin vaikea ymmärtää kuinka Kilpailuvirasto voi asettautua päinvastoin lakiehdotusta joka on EU-komission suositusten mukainen ja joka palvelee heikkoja, kun sen puuttumiskynnys on niin korkea mitä tulee kartellien ja monopoliasemassa olevien yritysten olleessa kyseessä. Kilpailuvirasto ei ole ollut halukas puuttua esimerkiksi lannoitteiden markkinoilla jossa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys on selvästi väärinkäyttänyt asemaansa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta onkin huomioinut tämän ongelman lausunnossaan.

Maanviljelijöiden taloudellinen tilanne on jo nyt erittäin vaikea. Jos tukia leikataan se tarkoittaa sitä, että maanviljelijöiden on saatava isompi tulo-osa markkinoista. Tällä hetkellä markkinoita hallitsee kuitenkin kaksinvaltias kauppa joka määrää oman ostohintansa tuottajilta ja tavarantoimittajilta. Käytännössä kahden ketjun johtajaa, siis kaksi henkilöä, määrää mitä me suomalaiset syömme ja mitä meidän tulee maksaa ruuastamme. Jotain on ruokaketjun kilpailussa mennyt vakavasti pieleen. Toivottavasti voisimme uudella valmistumaisillaan olevalla lainehdotuksella tuoda ruokaketjuun kauan poissaolleen tasapainon, sillä kaikilla joilla on osaa ruokaketjussa on oikeus kohtuudenmukaiseen korvaukseen siitä mitä he tuottavat.


Kansanedustaja Mats Nylund


http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/11/mats_nylund_kauppa_hivuttanut_katteensa_korkealle_2154785.html

Riksdagsgruppen Riksdagsgruppen

Gruppanföranden

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37

Remissdebatt om statsbudgeten för 2008

Det har nu gått ett halvt år sedan riksdagsvalet i mars och vi håller ännu på att slutföra det politiska maratonlopp som vi inledde i vintras. Oppositionen har hittat nya objekt för kritik och kräver nya satsningar. Regeringen håller däremot på med att förverkliga de målsättningar som vi gick till val med i mars – och vann valet med.
18.09.2007 kl. 15:35