Nollatoleranssi perheväkivaltaan!

09.12.2010 kl. 10:40
Elämme maailmassa, jossa naiset tekee 70 % työstä, saavat 10 % tuloista, omistavat 1 % maailman omaisuudesta, ja joutuvat väkivallan ja perheväkivallan uhreiksi sukupuolensa johdosta paljon useammin kuin miehet.

Toki tilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä. Olimme maailman ensimmäinen maa, joka käytännössä toteutti myös naisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ja toki me voimme näyttää ulospäin kovin tasa-arvoiset kasvot juuri nyt kun meillä on naispresidentti, naispääministeri, naisenemmistö hallituksessa ja yksi vahvimmista naisedustuksista parlamentissa.

Mutta se joka luulee, että kaikki siten on kunnossa, erehtyy pahoin, tai ei ainakaan itse ole nainen, joka on kokenut yhä edelleen ontuvan tasa-arvon – perheessä, koulutuksessa, työelämässä, palkkauksessa, johtavissa tehtävissä virkamieskunnassa ja yritysjohdossa, ja niin edelleen. Naisen euro on edelleen runsaat 80 senttiä. Toisaalta miehen vuoden sanotaan olevan vain yksitoista kuukautta.

Yksi vakavimmista ongelmistamme on perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Liian moni nainen ja tyttö on joskus lähisuhteessaan kokenut väkivaltaa. Ja aivan liian usein tekijä myös toistaa väkivaltaista käytöstään. Vuosittain kuolee parisuhdeväkivaltaan 20-30 naista. Riski tulla surmatuksi parisuhteessa on Suomessa yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Hollantiin. Täten Suomella on väkivaltatilastoissa enemmän yhtäläisyyksiä entisten Itäblokin maiden kanssa kuin muiden Pohjoismaiden ja länsimaiden kanssa.
Lievä pahoinpitely on tähän saakka ollut niin sanottu asianomistajarikos. Eli ainoastaan jos uhri on halunnut nostaa syytteen, asia on edennyt käräjille. Nyt tähän tulee muutos. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen hyvän esityksen siitä, että lieväkin pahoinpitely perhepiirissä tästä eteenpäin on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä uudistus on erittäin tervetullut ja olen hyvin tyytyväinen siihen että me lakivaliokunnassa olimme yksimielisiä tästä asiasta. Yhteiskunnan signaalin pitää olla selvä. Mikään väkivallan muoto myöskään perhepiirissä ei ole hyväksyttävää, eikä ole yksityisasia.

Tietenkin tämä uudistus ei yksinään riitä kun haluamme vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Uudistus on kuitenkin tärkeä askel eteenpäin. Hallitus on aikaisemmin syksyllä hyväksynyt laajan toimenpideohjelman joka käsittää yli 60 ehdotusta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Seuraavan hallituksen onkin syytä toteuttaa ohjelmaa täysimittaisesti ja varattava riittävät varat siihen. Tarvitsemme mm lisää turvakotipaikkoja ja varsinkin tarvitsemme riittävää rahoitusta jotta nykyiset turvakodit, kuten Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitsevat turvakodit, voivat jatkaa erittäin tärkeätä toimintaansa. Samalla meidän on kaikilla tasoilla jatkettava työskentely asenteiden suhteen.

Nollatoleranssi suhteessa kaikenlaiseen kiusaamiseen koulussa, netissä sekä työpaikoilla on hyvä alku.
 

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Jubileumsplenum Finland 90 år

I medlet av 1800-talet, för snart 150 år sedan började tanken på ett fritt och självständigt Finland ta form, men det dröjde som vi vet ännu ett halvsekel förrän tanken blev konkretiserad. Vi har nyligen firat riksdagens, den moderna folkrepresentationens i Finland, 100-års jubileum och nu är det dags att högtidlighålla våra 90 år av självständighet.
05.12.2007 kl. 14:45

Regeringens redogörelse om nödcentralsreformen

När man läser statsrådets redogörelse om nödcentralsreformen får man lätt den bilden att eftersom reformen var nödvändig så fungerar den – men också att de nya nödcentralerna skulle fungera ännu bättre, och vara ännu mer produktiva och kostnadseffektiva om de bara vore större. Jag skulle egentligen redan i detta skede vilja ställa en fråga om hur många nödcentraler statsrådet anser att vi klarar oss med i Finland, men vet också att svaret på den frågan får vi först om något år. I slutet på 1990-talet fanns det 34 kommunala nödcentraler medan polisen hade 23 alarmeringscentraler. Man kan fråga sig hur många centraler vi totalt kommer att ha efter denna reform. Räcker 10 eller blir det ännu färre?
04.12.2007 kl. 00:00

Statsministerns upplysning om uppdateringen av Finlands stabilitetsprogram

Den offentliga ekonomin i Finland står inför stora utmaningar. Befolkningen blir äldre medan den arbetsföra befolkningen – och således tillgången på arbetskraft – minskar. De åtgärder som regeringen och övriga offentliga aktörer kan vidta för att korrigera situationen är endast en del i det större sammanhang där även den ekonomiska utvecklingen i världen spelar en roll.
17.12.2007 kl. 12:35

Lagen om tryggande av patientsäkerheten (2. behandlingen)

Det sades redan i samband med första behandling tidigare i veckan, men jag säger det igen: Patientsäkerhetslagen är svår eftersom rätt ställs mot rätt; rätten till liv och hälsa ställs mot rätten till arbetskonflikter. Det är klart att dessa båda rättigheter är viktiga grundpelare i vårt välfärdssamhälle. Vi litar på att våra rättigheter används på ett sådant sätt att enskilda medborgares liv och hälsa inte är i fara. Så har det också fungerat hittills, också i alla arbetsmarknadskonflikter inom vårdsektorn.
16.11.2007 kl. 00:00

Gruppanförande om Finlands internationella militära insatser

Gruppanförande
13.11.2007 kl. 14:50

Statsrådets redogörelse om internationell krishantering

Då vi reviderade vår krishanteringslag för drygt ett och ett halvt år sedan var många skeptiska till att Finland skulle delta i EU-operationer. Man var då rädd för att EU och FN av någon anledning skulle ha olika målsättningar. I dagens läge kan vi konstatera hur sammanflätat krishanteringsmålen är inom dessa båda organisationer. Detta visar även statsrådets redogörelse.
13.11.2007 kl. 15:16

Interpellation om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal

Oppositionens första interpellation under denna valperiod innehåller inte mycket nytt; oppositionen väljer att rikta in sig på redan bekanta frågeställningar som diskuterades redan under förra perioden. Trots att oppositionen påstår att interpellationen handlar om kvaliteten i vård och omsorg och tillgången på yrkesutbildad personal är det lätt att inse att interpellationen egentligen handlar om vårdsektorns löner.
03.10.2007 kl. 10:37