Nollatoleranssi perheväkivaltaan!

09.12.2010 kl. 10:40
Elämme maailmassa, jossa naiset tekee 70 % työstä, saavat 10 % tuloista, omistavat 1 % maailman omaisuudesta, ja joutuvat väkivallan ja perheväkivallan uhreiksi sukupuolensa johdosta paljon useammin kuin miehet.

Toki tilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä. Olimme maailman ensimmäinen maa, joka käytännössä toteutti myös naisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ja toki me voimme näyttää ulospäin kovin tasa-arvoiset kasvot juuri nyt kun meillä on naispresidentti, naispääministeri, naisenemmistö hallituksessa ja yksi vahvimmista naisedustuksista parlamentissa.

Mutta se joka luulee, että kaikki siten on kunnossa, erehtyy pahoin, tai ei ainakaan itse ole nainen, joka on kokenut yhä edelleen ontuvan tasa-arvon – perheessä, koulutuksessa, työelämässä, palkkauksessa, johtavissa tehtävissä virkamieskunnassa ja yritysjohdossa, ja niin edelleen. Naisen euro on edelleen runsaat 80 senttiä. Toisaalta miehen vuoden sanotaan olevan vain yksitoista kuukautta.

Yksi vakavimmista ongelmistamme on perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Liian moni nainen ja tyttö on joskus lähisuhteessaan kokenut väkivaltaa. Ja aivan liian usein tekijä myös toistaa väkivaltaista käytöstään. Vuosittain kuolee parisuhdeväkivaltaan 20-30 naista. Riski tulla surmatuksi parisuhteessa on Suomessa yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Hollantiin. Täten Suomella on väkivaltatilastoissa enemmän yhtäläisyyksiä entisten Itäblokin maiden kanssa kuin muiden Pohjoismaiden ja länsimaiden kanssa.
Lievä pahoinpitely on tähän saakka ollut niin sanottu asianomistajarikos. Eli ainoastaan jos uhri on halunnut nostaa syytteen, asia on edennyt käräjille. Nyt tähän tulee muutos. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen hyvän esityksen siitä, että lieväkin pahoinpitely perhepiirissä tästä eteenpäin on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä uudistus on erittäin tervetullut ja olen hyvin tyytyväinen siihen että me lakivaliokunnassa olimme yksimielisiä tästä asiasta. Yhteiskunnan signaalin pitää olla selvä. Mikään väkivallan muoto myöskään perhepiirissä ei ole hyväksyttävää, eikä ole yksityisasia.

Tietenkin tämä uudistus ei yksinään riitä kun haluamme vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Uudistus on kuitenkin tärkeä askel eteenpäin. Hallitus on aikaisemmin syksyllä hyväksynyt laajan toimenpideohjelman joka käsittää yli 60 ehdotusta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Seuraavan hallituksen onkin syytä toteuttaa ohjelmaa täysimittaisesti ja varattava riittävät varat siihen. Tarvitsemme mm lisää turvakotipaikkoja ja varsinkin tarvitsemme riittävää rahoitusta jotta nykyiset turvakodit, kuten Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitsevat turvakodit, voivat jatkaa erittäin tärkeätä toimintaansa. Samalla meidän on kaikilla tasoilla jatkettava työskentely asenteiden suhteen.

Nollatoleranssi suhteessa kaikenlaiseen kiusaamiseen koulussa, netissä sekä työpaikoilla on hyvä alku.
 

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Statsministerns upplysning om målen för Finlands EU-ordförandeskap

I vilket tillstånd är EU när Finland tar över stafettpinnen från Österrike den 1 juli? Intrycket är att tyngd-punkterna i EU kommer att ligga dels vid ett effektivare bruk av existerande regler, dels vid utrikesrelatio-nerna samt vid energi, men också rättsliga och inrikesfrågor. Mera verkställighet än lagstiftning, mera utrikesrelationer än förlikningar med Europaparlamentet.
21.06.2006 kl. 00:00

Riksdagens 100- årsjubileumssession

I medlet av 1800-talet började drömmen om ett fritt Finland ta sin form. Tankar blev till ord. Runeberg, Topelius, Snellman, Cygnaeus, Lönnroth och Castren personifierade denna utveckling. På olika sätt bidrog de tillsammans till att Finlands folk fick en gemensam nationalanda som blev en förutsättning för självständigheten några decennier senare.
01.06.2006 kl. 00:00

Remissdebatt om regeringens handikappolitiska redogörelse

Att födas som handikappad i Finland innebär inte ett liv i misär som i så många andra länder. Den nordiska välfärdsmodellen har för längre sedan omfattat de handikappade. Det betyder ändå inte att vi skulle ha nått en godtagbar nivå på servicen. Handikappvården är i Finland inte på samma goda nivå som i de andra nordiska länderna. Personlig assistans och utnyttjande av modern teknologi tryggar inte normalitet i livet på samma sätt som i våra grannländer.
16.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatt om budgetramarna för åren 2007-2011

Den sittande regeringen har nu presenterat sina sista budgetramar för denna period. Betyget är minst sagt nöjaktigt. För statsfinansernas del måste betyget bli berömligt, sade Eva Biaudet.
15.05.2006 kl. 00:00

Responsdebatten om om redogörelsen gällande EU:s grundfördrag

Jag vill börja med att göra några saker fullständigt klara. Inom Svenska riksdagsgruppen tror vi på den Europeiska Unionen! Vi är övertygade om att Finland mår bättre, och att vi har klarat oss bättre som medlem i unionen än om vi hade valt att stå utanför. Utan medlemskap i EU hade det varit ännu svårare att övervinna depressio-nen på 1990-talet, sade Astrid Thors.
10.05.2006 kl. 00:00

Interpellationsdebatt om åldringsvården

Vad finns staten till för? Jo, enligt Svenska riksdagsgruppen har statsapparaten till uppgift att träda in i de livsskeden som individen inte klarar sig på egen hand. Därför anser vi att staten skall koncentrera sig på att stöda individen under hennes första och sista år. Finland har ett bra lagstadgat stöd för våra åldringar. Men lagtexten är inte mycket värd om den inte omsätts i praktiken, sade Pehr Löv.
04.05.2006 kl. 00:00

Statsrådets utbildningspolitiska redogörelse

Statsrådets redogörelse är en positiv läsning. För det första är nivån i den finländska utbildningen rätt bra och för det andra har regeringen valt att fördomsfritt sätta fingret på de utmaningar som måste lösas. Hela vårt välstånd bygger i grunden på hur vi löser de utbildningspolitiska utmaningarna. En hög kunskapsnivå blev Finlands räddning under det svåra 90-talet. Så skall det också vara i framtiden, sade Christina Gestrin
02.05.2006 kl. 00:00