Nollatoleranssi perheväkivaltaan!

09.12.2010 kl. 10:40
Elämme maailmassa, jossa naiset tekee 70 % työstä, saavat 10 % tuloista, omistavat 1 % maailman omaisuudesta, ja joutuvat väkivallan ja perheväkivallan uhreiksi sukupuolensa johdosta paljon useammin kuin miehet.

Toki tilanne Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin hyvä. Olimme maailman ensimmäinen maa, joka käytännössä toteutti myös naisten yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ja toki me voimme näyttää ulospäin kovin tasa-arvoiset kasvot juuri nyt kun meillä on naispresidentti, naispääministeri, naisenemmistö hallituksessa ja yksi vahvimmista naisedustuksista parlamentissa.

Mutta se joka luulee, että kaikki siten on kunnossa, erehtyy pahoin, tai ei ainakaan itse ole nainen, joka on kokenut yhä edelleen ontuvan tasa-arvon – perheessä, koulutuksessa, työelämässä, palkkauksessa, johtavissa tehtävissä virkamieskunnassa ja yritysjohdossa, ja niin edelleen. Naisen euro on edelleen runsaat 80 senttiä. Toisaalta miehen vuoden sanotaan olevan vain yksitoista kuukautta.

Yksi vakavimmista ongelmistamme on perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Liian moni nainen ja tyttö on joskus lähisuhteessaan kokenut väkivaltaa. Ja aivan liian usein tekijä myös toistaa väkivaltaista käytöstään. Vuosittain kuolee parisuhdeväkivaltaan 20-30 naista. Riski tulla surmatuksi parisuhteessa on Suomessa yli kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Hollantiin. Täten Suomella on väkivaltatilastoissa enemmän yhtäläisyyksiä entisten Itäblokin maiden kanssa kuin muiden Pohjoismaiden ja länsimaiden kanssa.
Lievä pahoinpitely on tähän saakka ollut niin sanottu asianomistajarikos. Eli ainoastaan jos uhri on halunnut nostaa syytteen, asia on edennyt käräjille. Nyt tähän tulee muutos. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen hyvän esityksen siitä, että lieväkin pahoinpitely perhepiirissä tästä eteenpäin on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä uudistus on erittäin tervetullut ja olen hyvin tyytyväinen siihen että me lakivaliokunnassa olimme yksimielisiä tästä asiasta. Yhteiskunnan signaalin pitää olla selvä. Mikään väkivallan muoto myöskään perhepiirissä ei ole hyväksyttävää, eikä ole yksityisasia.

Tietenkin tämä uudistus ei yksinään riitä kun haluamme vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Uudistus on kuitenkin tärkeä askel eteenpäin. Hallitus on aikaisemmin syksyllä hyväksynyt laajan toimenpideohjelman joka käsittää yli 60 ehdotusta lähisuhdeväkivallan vähentämiseksi. Seuraavan hallituksen onkin syytä toteuttaa ohjelmaa täysimittaisesti ja varattava riittävät varat siihen. Tarvitsemme mm lisää turvakotipaikkoja ja varsinkin tarvitsemme riittävää rahoitusta jotta nykyiset turvakodit, kuten Kokkolassa ja Pietarsaaressa sijaitsevat turvakodit, voivat jatkaa erittäin tärkeätä toimintaansa. Samalla meidän on kaikilla tasoilla jatkettava työskentely asenteiden suhteen.

Nollatoleranssi suhteessa kaikenlaiseen kiusaamiseen koulussa, netissä sekä työpaikoilla on hyvä alku.
 

Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Responsdebatt om statsrådets långsiktiga energi- och klimatstrategi

Utmaningarna har växt ytterligare för regeringens långsiktiga energi- och klimatstrategi under vintern och våren. Den ekonomiska nedgången har ytterligare försämrat ekonomin och därmed också höjt ribban en aning för ekonomiska satsningar på klimatpolitiken.
17.06.2009 kl. 15:45

Statsministerns upplysning om det ekonomiska läget

Det är minsann inget lätt jobb att sköta Finlands ekonomi i dagens situation. Det är osäkert och det är snabba förändringar som gör det nästan omöjligt att förutspå den ekonomiska utvecklingen.
17.06.2009 kl. 11:15

Responsdebatt om redogörelsen om Finlands säkerhets- och försvarspolitik

Svenska riksdagsgruppen har många gånger framhållit att EU är den samarbetsram inom vilken Finland ska stärka säkerheten såväl i Europa som ur ett globalt perspektiv. Säkerheten och stabiliteten i EU och övriga Europa stärks genom den mångomtalade solidaritetsklausulen.
16.06.2009 kl. 13:55

Finlands säkerhets- och försvarspolitik

16.06.2009 kl. 10:35

Responsdebatt om budgetramarna 2010-2013

Som en följd av den ekonomiska krisen har hittills omkring 3 miljarder euro anvisats för stimulansåtgärder i vårt land – detta motsvarar omkring 1,5 % av BNP – en stor andel också med EU-mått mätt. Alla åtgärder som vidtas måste ha som målsättning att återställa tillväxten och balansen i vår ekonomi, motverka arbetslöshet och trygga vår betalningsförmåga – speciellt på lång sikt.
03.06.2009 kl. 13:35

Responsdebatt om Statsrådets EU-redogörelse

Också Svenska riksdagsgruppen sällar sig till skaran av röster som tycker att det är viktigt att oftare diskutera EU, Finlands roll i unionen och unionens framtid.
26.05.2009 kl. 15:00