Kuntauudistus puhutti Vaasassa

27.02.2012 kl. 09:34
Torstaina kuntauudistuksen maakunnittainen aluekierros saapui Vaasaan ja ydinkeskustan Gloriasali täyttyi kuntapäättäjistä ja kuntaedustajista. Valtiovarainministeriön kuntaosasto oli paikalla ja valtioneuvoston edustajina olimme ministeri Virkkunen ja minä. Me kuulimme iltapäivän aikana kuntaedustajien mielipiteitä, ajatuksia ja huolenaiheita valtiovarainministeriön työryhmän esityksestä kuntauudistukseksi.
Kuntauudistuksessa on kyse hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta tulevinakin vuosikymmeniä. Sodan jälkeen ja aina tähän asti Suomen väestörakenne on ollut edullisimmillaan. Vuonna 1970 oli sataa työikäistä kohti noin 48 ei-työikäistä ja vielä 2000-luvun alussa huoltosuhde oli alle 50 ei-työikäistä sataa työikäistä kohti. Seuraavana vuosikymmenenä väestörakenne on kuitenkin muuttumassa niin, että vuonna 2020 huoltosuhteen arvioidaan olevan 65,4 ja vuonna 2030 peräti 73,0. Väestön ikääntyminen ja eliniän piteneminen ovat osoitus pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta. Ongelmamme ei missään nimessä ole, että meillä olisi liian paljon vanhuksia, vaan että meillä on liian vähän nuoria ja lapsia.

Tuleva väestökehitys merkitsee kuitenkin hoivatarpeen lisääntymistä ja suurta painetta kuntien järjestämille hyvinvointipalveluille. Kuntauudistuksen tarkoitus on luoda edellytyksiä arjen turvallisuudelle. On kyse koulun, hoidon ja hoivan yhdenvertaisista palveluista koko meidän hienossa maassamme.

Valtio velkaantuu tällä hetkellä noin seitsemän miljardia vuodessa, eli ylimääräistä rahaa ei valtiotaloudestakaan ole löydettävissä kuntien avuksi. Mikäli mitään ei tehdä nyt, ainakin kolmasosa kunnista on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa 2020-luvulla. Kuntien väliset erot kasvaisivat. Erot veroprosentissa voisivat tulevaisuudessa olla jopa toistakymmentä prosenttiyksikköä, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan verojaan nostamalla. Emme voi asettaa kansalaisia asuinpaikan perusteella näin eriarvoiseen asemaan eri puolella maata.

Tästä syystä toivoisin, että kunnat kannattaisivat kuntajakoselvitystä. Selvityksessä kunnat voivat yhdessä arvioida niin edessä olevia haasteita kuin oman alueensa vahvuuksia ja elinvoiman edellytyksiä. Vasta prosessin kuluessa on mahdollista vastata siihen, mitä hyötyjä ja haittoja kuntaliitoksessa olisi saavutettavissa. On myös reilua kertoa kuntalaisille mahdollisen kuntaliitoksen hyviä ja huonoja puolia. Vähintään tulisi tietää mistä kieltäydytään.  

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp)
Anna-Maja Henriksson

Gruppanföranden

Responsdebatt om budgeten

Gruppanförande, Mats Nylund, Svenska riksdagsgruppen 14.12 2016
14.12.2016 kl. 13:00

Statsrådets redogörelse om den nationella energi- och klimatstrategin fram till 2030.

Gruppanförande, Joakim Strand, Svenska riksdagsgruppen, 30.11 2016
30.11.2016 kl. 14:42

Debatt om oppositionsgruppernas alternativbudgetar 9.11.2016

Gruppanförande, Anna-Maja Henriksson
09.11.2016 kl. 14:30

Extremrörelser och våld, aktualitetsdebatt 5.10 2016

Gruppanförande, Eva Biaudet, Svenska riksdagsgruppen
05.10.2016 kl. 15:00

Regeringens proposition till riksdagen om statsbudgeten för 2017

Gruppanförande 20.9 2016, Stefan Wallin, Svenska riksdagsgruppen
20.09.2016 kl. 13:00

Statsministerns upplysning med anledning av folkomröstningen i Förenade kungariket

Gruppanförande 1.7 2016, Anna-Maja Henriksson, Svenska riksdagsgruppen
01.07.2016 kl. 10:36

Statsrådets redogörelse om planen för de offentliga finanserna 2017-2020.

Gruppanförande, Svenska riksdagsgruppen ledamot Mats Nylund 22.6 29016
22.06.2016 kl. 14:05