Arvoisa puhemies,
Ruotsalainen kansanpuolue on aina kannattanut osapuolten välisiä sopimuksia valtion ohjauksen sijaan. Sama pätee myös työmarkkinakysymyksiin. Parhaat tulokset saavutetaan siten, että asianosaiset asettuvat saman pöydän ääreen neuvottelemaan molempien edut huomioivan ratkaisun samalla, kun ymmärretään myös sopimuksen laaja-alaiset yhteiskunnalliset vaikutukset. Miksi sitten keskustelemme tänään lainsäädännöstä, jolla neuvotteluprosessia pyritään ohjaamaan? Koska Suomen työmarkkinat eivät ole siinä onnistuneet.
Arvoisa puhemies,
suomalaisen yhteiskunnan täytyy ymmärtää, että työvoiman saatavuus on heikentynyt ja tapa tehdä töitä muuttunut. Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitteli elokuussa ehdotuksensa kasvun vauhdittamiseksi. Niihin kuuluvat muun muassa se, että ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luovuttaisiin, ja että sekä yrittäjänä että palkansaajana toimiville tulisi yhdistelmävakuutus. Tulevana keväänä puoliväliriihen yhteydessä hallitus päättää kasvupaketista maamme hyvinvoinnin vahvistamiseksi pitkällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies,
tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat aina olleet tärkeitä Ruotsalaiselle kansanpuolueelle. Haluamme, että kaikki sukupuolesta riippumatta saavat sen palkan, joka heille kuuluu, ja että ketään ei ohiteta siksi, että hän sattuu olemaan nainen. Myös RKP on huolissaan työmarkkinoilla edelleen vallitsevasta eriarvoisuudesta, josta meidän on päästävä eroon. Hallitus tekee töitä tämän eteen muun muassa samapalkkaisuusohjelman avulla.
Nyt käsittelemme lakiehdotusta, jolla määritetään periaatteita, joiden mukaan sovittelijan tulee toimia työmarkkinakysymyksissä. Se ei muuta työmarkkinoiden tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta koskevia tavoitteita. Palkkasopimusmalli ei myöskään vähennä osapuolten vastuuta tasa-arvon edistämisestä, päinvastoin. Meidän on työskenneltävä järjestelmällisesti ja määrätietoisesti tasa-arvoisen työelämän puolesta nyt ja tulevaisuudessa. Uusi lainsäädäntö ei sitä estä.
Ruotsissa työmarkkinat päivitettiin vastaavalla järjestelmällä vuonna 1997. Sitä seuraavina vuosikymmeninä miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat pienentyneet. Oppositio on oikeassa siinä, että nämä luvut selittyvät osittain sillä, että erityisesti maahanmuuttajamiehet ovat Ruotsissa työllistyneet matalapalkka-aloille. Mutta toinen tekijä on se, että Ruotsissa muun muassa julkisen sektorin palkoissa on enemmän liikkumavaraa. Ruotsissa on kyetty löytämään yhteisiä ratkaisuja ja kohdistamaan palkankorotukset niihin ammattiryhmiin, joiden koetaan olevan palkkakuopassa, tai joiden osalta työmarkkinoiden tilanne on sitä puoltanut. Tällaista solidaarisuutta suomalaisessa järjestelmässä ei perinteisesti ole ollut eikä palkankorotuksia ole laajoista neuvotteluista huolimatta kohdistettu erityisesti matalapalkka-aloille. Viimeisin osoitus tästä on keväältä 2022.
Voidaan perustellusti kysyä, miksi Ruotsin ammattiliitot ovat päässeet sopuun naisvaltaisiin ja matalapalkkaisiin aloihin panostamisesta, kun taas ammattiliittoja lähellä oleva oppositio sanoo, että se ei ole mahdollista Suomessa.
Arvoisa puhemies,
lisäksi on syytä korjata tiettyjä myös tämänpäiväisessä keskustelussa kuultavia väärinkäsityksiä. Lakiehdotuksella ei millään tavoin rajoiteta työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia palkoista sopimiseen. Lakiehdotus keskittyy työriitojen sovitteluun. Nykyisin vain pieni osa riidoista ratkaistaan sitä kautta. Sovittelijan tehtävänä on yrittää löytää ratkaisu niillä keinoin, jotka osapuolet tuovat neuvottelupöytään. Vain siinä tapauksessa, että vaikuttaa siltä, että osapuolet eivät edes sovittelijan tuella kykene löytämään yhteistä tietä eteenpäin, sovittelija voi tehdä oman ehdotuksensa. Hänen ehdotuksensa ottaa huomioon sen, että palkanmuodostus olisi kestävä kansantalouden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta. Linja on ollut käytännössä sama vuosikymmeniä, mutta nyt se kirjataan lakiin.
Arvoisa puhemies,
Ruotsalaisen kansanpuolueen periaate on se, että hyvinvointi on ensin luotava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Meidän on yhteiskuntana kyettävä keskittymään siihen, miten luomme kasvua ja parannamme tuottavuutta ja kilpailukykyä. Toivomme myös, että oppositiopuolueet kertoisivat ehdotuksensa hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Kiitos.
