Arvoisa puhemies,
elämme suurten globaalien haasteiden aikaa ja poliittinen ennakoitavuus on vaikeampaa kuin aikoihin. Samalla kun kansainvälistä politiikkaa hallitsee demokraattisten ja autoritaaristen maiden välinen vastakkainasettelu, selonteossa todetaan, että sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainväliseen oikeuteen perustuvan monenkeskisen yhteistyön on oltava ulkopolitiikan perusta.
Selonteko rakentuu meidän arvoillemme, eli demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, kansainväliseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin, rauhaan, yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Nämä arvot, joita me kaikki ehkä aiemmin olemme pitäneet itsestäänselvyyksinä kaikissa vapaissa demokratioissa, ovat nyt uhattuina ja jatkuvan paineen alaisina, koska ne ovat avain vapauteen ja ihmisarvoon, ja siten kaikkien tyrannien ja diktaattorien pahimpia vihollisia.
Vaikka ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjauksissa pyritäänkin yhtenäisyyteen, laaja keskustelu yksittäisistä kysymyksistä on tärkeää elävän demokratian kannalta. Siksi on hienoa, että ulkoasiainvaliokunta vaatii muun muassa kunnianhimoisia panostuksia, yhteistyötä ja kestäviä rahoitusvaihtoehtoja ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen aiheuttaman kriisin ratkaisemiseksi.
Arvoisa puhemies,
globaali turvallisuus vaikuttaa Suomen turvallisuusympäristöön. Siksi Suomen on jatkossakin aktiivisesti edistettävä monenkeskistä yhteistyötä. Nato-jäsenyys on vahvistanut puolustuskykyämme ja maamme turvallisuutta. Samalla valiokunta kuitenkin nostaa esiin, että meidän tulee jatkaa myös aktiivista diplomatiaa, kuten kriisinhallintaa ja rauhanvälitystä.
Nato-jäsenyys on keskeinen osa puolustusyhteistyötämme, kun taas Euroopan unioni on tärkein poliittinen ja taloudellinen viitekehyksemme. EU on keskeisin ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteisömme, ja Suomen tulee työskennellä aktiivisesti EU:n ulkopoliittisen päätöksentekokyvyn vahvistamiseksi edistämällä enemmistöpäätösten lisäämistä ja vahvistamalla EU:n omaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Valiokunta korostaa, että siirtyminen enemmistöpäätöksentekoon ei silti ole rajoittamatonta, vaan sitä tasapainottaa perustamissopimusten vaatimukset. EU:n Ukraina-tukea koskeva päätöksenteko on osoittanut konkreettisesti sen, että EU:n on oltava vahva, toimintakykyinen ja kilpailukykyinen.
Ensi vuonna Suomelle tulee monia kansainvälisiä puheenjohtajuuksia. Suomesta tulee Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostaa, että Helsingin sopimuksen uudistus on hyväksyttävä mahdollisimman pian. Pohjoismailla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisista asioista ja lisätä kansainvälistä painoarvoaan. Disinformaation ja hybridivaikuttamisen keskellä pohjoismainen malli on vahva esimerkki siitä, miten kansalaisyhteiskunnat ovat paremmin varustautuneita vastustamaan ulkopuolelta tulevia vaikuttamispyrkimyksiä. Pohjoismaille tyypillisiä asioita ovat luottamus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, vahvat instituutiot ja vahva kriisivalmius, ja nämä kaikki perustuvat siihen, että jokainen lapsi saa hyvän koulutuksen.
Suomesta tulee ensi vuonna myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtaja. Valiokunta painottaa sitä, että ihmisoikeus-, oikeusvaltio- ja demokratiatyö sekä vaalitarkkailu ja rauhanvälitysmekanismien toiminta on turvattava myös silloin, kun Etyjin päätöksenteko muutoin on jäissä. Ukrainan tukeminen on luonnollisesti aivan keskeistä. Mikäli rauhanratkaisut Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäyssotaan etenevät Suomen puheenjohtajakaudella, voivat Etyjin tarjoamat mahdollisuudet, kuten esimerkiksi siviilitarkkailumissiot, olla käyttökelpoisia työkaluja.
Arvoisa puhemies,
Ukrainassa käydään julmaa hyökkäyssotaa joka päivä ja joka yö. Suomen on yhdessä EU:n kanssa jatkettava Ukrainan tukemista poliittisesti, humanitäärisesti ja sotilaallisesti. Kaikki ratkaisut on tehtävä Ukrainan ehdoilla ja myötävaikutuksella. Olemme vakuuttuneita siitä, että Ukrainan tulevan EU- ja Nato-jäsenyyden tukeminen vahvistaa mahdollisuuksia oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan.
Vaikka Suomi on pieni maa, tuellamme ja panostuksillamme on silti vaikutusta Ukrainassa. Ukrainasta tulee Suomen suurin kehitysavun saaja. Jälleenrakennustyössä tarvitaan myös järjestöjen välistä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toiminnan ja aseman tukemiseksi. Panostuksemme ovat olleet merkittäviä myös kauempana, esimerkiksi Somaliassa, jossa Suomi on tehnyt pitkään tärkeää kehitysyhteistyötä. Olemme voineet olla mukana luomassa ja vahvistamassa rakenteita, joilla tuetaan muun muassa ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien toteuttamista.
Se, että ulkopolitiikka ja kehitysyhteistyö eivät ole keskenään linjassa, aiheuttaa huolta Suomessa. Meidän on varmistettava nykyistä paremmin näiden politiikan alueiden keskinäinen koordinointi parhaiden mahdollisten ja ennen kaikkea tehokkaiden tulosten saavuttamiseksi.
Kiitos.
