Arvoisa puhemies,
sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi tärkeimmistä kysymyksistä suomalaisille. Me RKP:ssä haluamme etsiä ratkaisuja sen sijaan, että muistelemme menneitä tai syyttelemme toisiamme. Se ei nimittäin auta ketään, ja kaikista vähiten sitä yksittäistä suomalaista, joka katsoo tätä lähetystä ja miettii, että saako hän apua silloin kun hän sitä tarvitsee.
Arvoisa puhemies,
noin kolmasosa Suomen budjetista menee sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitämiseen, ja rahoitus kasvaa ensi vuonna 2,2 miljardilla eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiskustannukset kasvavat voimakkaasti vuosi vuodelta. Myös palveluiden tarve kasvaa vuosi vuodelta, koska maamme väestö ikääntyy. Emme voi jatkaa entiseen tapaan. Siksi meidän on välttämätöntä muuttaa kehityssuuntaa ja työskennellä lainsäädännön ja hyvinvointialueiden kehittämiseksi, jotta voisimme turvata hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan uskoa tulevaisuuteen. Vuonna 2021 yli 90 prosenttia suomalaisista luotti julkiseen terveydenhuoltoon kansallisen Kansalaispulssin mukaan. Tänä syksynä tuo lukema oli 58 prosenttia. Sote-uudistus itsessään ei ratkaissut sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia.
Hallitus päivittää parhaillaan hyvinvointialueiden rahoituksen saamisen ehtoja. Meidän on välttämätöntä luoda kannustimia ennalta ehkäisevien palveluiden ja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi. Hyvinvointialueille pitää olla houkuttelevaa, että sen asukkaat voivat hyvin. Meidän on myös huolehdittava siitä, että hyvinvointialueiden palvelutuotannon rahoitus ja vaatimukset ovat tasapainossa. Myös rakenteita on kehitettävä ja hallituksen on hallitusohjelman mukaisesti kiinnitettävä erityistä huomiota Uudenmaan erillisratkaisuun.
Arvoisa puhemies,
RKP:lle tärkeintä on se, että ihmiset saavat oikeaa hoitoa oikeaan aikaan. Siksi kannatamme hallituksen suunnitelmaa omalääkärimallin käyttöön ottamisesta Suomessa. Jatkuvuus on hoidon A ja O. Ihmisten ei tulisi aina joutua kertomaan samoja asioita uudelleen ja uudelleen lääkärissä käydessään. Jatkuvuus tehostaa ja parantaa hoitoa. Toivomme, että omalääkärimalli myös tarjoaisi ratkaisun haasteisiin, joita meillä on lääkäreiden saamisessa maaseudulle. Omalääkärimallin käyttöönotto vaatii voimavaroja, henkilöstöä ja hyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Omalääkärimallin toteuttamista hoitotiimien kautta voi olla syytä harkita henkilöstön riittävyyden varmistamiseksi. Omalääkärimallin myötä voimme parantaa sitä, että palvelua saa omalla äidinkielellään.
Hyvinvointialueilta on olemassa monia muitakin hienoja esimerkkejä kehittämisestä ja innovaatioista, jotka harvoin päätyvät otsikoihin. Teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen on myös tarpeen, samalla kun meidän on vaalittava erityisesti ikääntyneiden mahdollisuutta saada palvelua ja matalan kynnyksen palveluita. Asiantuntijoiden mukaan nykyään noin 20–40 prosenttia työajasta kuluu kirjallisiin tehtäviin, mikä ei ole kestävää. Tekniikkaa ja erityisesti tekoälyä voi ja tulee käyttää työkaluna henkilöstön työtaakan keventämiseksi.
Arvoisa puhemies,
ilman hyvinvoivaa henkilöstöä ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoakaan. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tällä hetkellä suuria haasteita henkilöstön rekrytointiin ja vuokralääkäreiden käytöstä johtuviin korkeisiin kustannuksiin liittyen. Hallitus jatkaa työtään hoitotyön arjen sujuvoittamiseksi työnjakoa tarkastelemalla ja byrokratiaa vähentämällä. Ministeri Juuson johdolla laaditaan malli vuokralääkäreistä aiheutuvien kustannusten rajoittamiseksi. Lisäksi hallitus lisää koulutuspaikkojen määrää huomattavasti henkilöstön saatavuuden parantamiseksi.
Työhyvinvoinnissa ei aina ole kyse suurista uudistuksista, vaan enemmänkin arjen sujuvoittamisesta. Siksi yksinkertaisilla asioilla, kuten harkitulla sisäisellä viestinnällä ja uusilla päivystyslistojen suunnittelumalleilla, voi olla paljon merkitystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon on päästävä eroon ylhäältä johtamisesta. Viime viikkojen HUSia koskevat uutiset ovat olleet ikäviä esimerkkejä siitä, miten henkilöstöä tietyissä tapauksissa kohdellaan. Meidän on näytettävä, että pystymme parempaan. Tammikuussa alkaa ministeriön ja yksittäisten hyvinvointialueiden välinen kehitystyö, jossa hyvä johtaminen on yksi painopistealueista. Meidän on otettava henkilöstön hyvinvointi vakavasti. Sillä ilman henkilöstöä ei ole sosiaali- ja terveydenhuoltoakaan.
Kiitos.
