Ensikertalaiskiintiöt kannustavat välivuosien pitämiseen

26.08.2020 klo 12:33
Olen monien muiden päättäjien kanssa samaa mieltä siitä, että työuria tulisi kansantalouden näkökulmasta pidentää sekä alku- että loppupäästä.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös opiskeluaikojen lyhentämistä. Olen kuitenkin kriittinen keinojen suhteen.

Syksyllä kymmenet tuhannet nuoret aloittavat opintonsa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yhä useampi nuori myös päätyy pitämään välivuoden. Miksi?

Vuonna 2016 tuli voimaan mekanismi, jossa valtaosa opiskelupaikoista varataan ensikertalaisille eli heille, joilla ei entuudestaan ole opiskelupaikkaa. Tällä järjestelyllä haluttiin lyhentää opiskeluaikoja. Lisäksi haluttiin varmistaa, että opiskelupaikat jakaantuisivat mahdollisimman laajasti hakijoiden kesken, eivätkä samat nuoret valloittaisi useampaa opiskelupaikkaa.

Muutoksen vaikutuksista ei vielä ole valmistunut kattavia tutkimuksia, mutta on vahvoja viitteitä siitä, että kehitys ei ole ollut kaikilta osin toivottu.

Vaikutus on osin psykologinen. Koska nuoret tietävät, että ensikertalaisia suositaan pisteytyksessä, he eivät uskalla ottaa vastaan heille tarjottua opiskelupaikkaa elleivät ole sataprosenttisen varmoja siitä, että se on juuri se, mitä he tulevaisuudelta haluavat. Epävarmuus korostuu. Ensikertalaisen etua ei haluta menettää, sillä kilpailu paikoista on kova ja jokainen menetetty piste voi olla tulevaisuudessa se ratkaiseva.

Otetaan siis välivuosi. Otetaan toinenkin. Valmentaudutaan, tehdään pätkätöitä ja siirretään opiskelujen aloittamista. On vaikea nähdä, että tällainen varman päälle pelaamiseen ohjaava järjestelmä olisi kokonaisedun mukaista.

Samaan aikaan kun yliopistojärjestelmämme ihan konkreettisesti rankaisee tiettyyn koulutusohjelmaan pyrkijää jo suoritetuista opinnoista, maailma ja sen toimintamekanismit muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Tulevaisuuden urapolut ovat jotain aivan muuta kuin mihin olemme tähän asti tottuneet. Työ kuin työ edellyttää jatkuvaa jatkokouluttautumista ja laaja-alaista ymmärrystä ympäröivästä maailmasta. Laaja-alaisuutta, jota monialainen opintopolku on omiaan vahvistamaan.

Tästä syystä nuoria pitää palkita näkemyksellisyyttä kasvattavista opinnoista, ei rangaista. Tekemättömyydestä voidaan rokottaa, muttei monipuolisuudesta.

Yhteiskunnan kannalta on mielekästä, että opiskelijat voivat päästä opiskelemaan samanlaisin ehdoin, samoin vaatimuksin. Jos nuori huomaa valinneensa väärin, hänen pitää pystyä korjaamaan opiskelupolkuaan mahdollisimman vaivattomasti. Tehdään pelikentästä avoin ja neutraali, eikä sotketa järjestelmää sen vähemmistön takia, joka suorittaa useampaa tutkintoa.

Tällä hetkellä vaadimme lukiolaisilta opiskelu- ja urapolkuun vaikuttavia valintoja jo 15-16 vuoden iässä. Tätä putkiajattelua ei ole syytä ulottaa korkeakouluun maailmassa, joka tarvitsee yhä monipuolisempia, mielikuvituksellisempia ja empaattisempia osaajia.

Opintojen rahallisen tukemisen rajaaminen noin viiteen vuoteen on uskoakseni riittävä kannustin kohtuullisessa ajassa valmistumiseen. Jos joku haluaa opiskella pidempään, hän tekee sen ilman yhteiskunnan tukea.

Meidän tulee siis nähdä joustavuus, ketteryys ja laaja-alaisuus kannatettavina ominaisuuksina sekä yksilötasolla että instituutioidemme tasolla. Asettamalla kaikki opiskelijat samalle viivalle ja tekemällä opiskelupaikan vaihdosta mahdollisimman helppoa lyhennämme opiskeluaikoja, pidennämme työuria ja parannamme nuorten hyvinvointia. On aika luopua epäonnistuneesta kokeilusta.

Anders Adlercreutz

Jos menetämme nuorten uskon tulevaisuuteen, menetämme tulevaisuuden

Tiistaina eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin välikysymystä nuorten tulevaisuudesta. Kansanedustaja Henrik Wickström piti Ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoron.
Henrik Wickström
21.11.2023 klo 15:22

EU:n tulee vahvistaa nopean toiminnan kykyään

Kansanedustaja Eva Biaudet piti tänään ryhmäpuheenvuoron eduskunnan lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteosta sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ranskan, Belgian ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2024. Biaudet korosti erityisesti kansainvälisen yhteistyön ja vastuun merkitystä. 
Eva Biaudet
15.11.2023 klo 16:16

Edellytykset päätoimiseen opiskeluun paranevat

Eduskunta on tänään (7.11.) käynyt lähetekeskustelun hallituksen ehdotuksista opintotukilain muuttamisesta. Lakiesityksen tavoitteena on turvata päätoimisen opiskelun edellytykset ja parantaa lasta huoltavien opiskelijoiden tilannetta. Lakiesitys on laadittu liikunta, urheilu ja nuorisoministerin, RKP:n varapuheenjohtajan Sandra Bergqvistin johdolla.
Sandra Bergqvist
07.11.2023 klo 15:40

Vahva pohjoismainen yhteistyö luo turvallisuutta levottomina aikoina

Opetusministeri ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson osallistui Pohjoismaiden neuvoston 75. istuntoon Oslossa.
Anna-Maja Henriksson
02.11.2023 klo 18:46

Suomen ja Viron suhde on vahva

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz vieraili maanantaina Tallinnassa Viron ulkoministeri Margus Tsahknan kutsusta. Vierailun aikana Adlercreutz  ja Tsahkna keskustelivat muun muassa Suomen ja Viron jatkuvasta vahvasta tuesta Ukrainalle.
Anders Adlercreutz
31.10.2023 klo 12:52

Unkarin on aika ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyys

Viime viikolla eurooppaministerit kokoontuivat Luxemburgiin. Kokouksessa Suomea edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz.
Anders Adlercreutz
30.10.2023 klo 07:56

Terveydenhuolto tarvitsee työrauhaa

Eduskunnassa keskusteltiin tänään hallitukselle esitetystä välikysymyksestä koskien sosiaali- ja terveysalan paikallispalveluja sekä hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamista. Kansanedustaja Henrik Wickström (RKP) korosti ryhmäpuheessaan, että nyt ei ole lyhytaikaisten ratkaisujen aika, vaan tarvitaan työrauhaa, jotta koko terveydenhuoltoala pääsee kunnolla käyntiin uudistuksen jälkeen. Hän korosti myös, että henkilöstö on terveydenhuollon tärkein resurssi.
Henrik Wickström
18.10.2023 klo 15:52

Andersson hallituksen talousarvioesityksestä 2024: Suomi tarvitsee sellaista politiikkaa, joka luo edellytyksiä kasvulle ja turvaa maamme kilpailukyvyn 

Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin hallituksen talousarvioesitysestä vuodelle 2024. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron piti ryhmän puheenjohtaja Otto Andersson. 
Otto Andersson
10.10.2023 klo 15:46

Vammaispalvelulain tarkastelu on asetettava etusijalle

Eduskunta on päättänyt lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa. RKP:n kansanedustaja Henrik Wickström uskoo, että hallitus olisi vaikeassa asemassa lainsäädännön kanssa, jos laki olisi hyväksytty nyt.
Henrik Wickström
28.09.2023 klo 13:06

Opetusministeri Henriksson aloittaa Ministeri koulussa -kiertueen

Kiertue tarkoittaa käytännössä sitä, että Henriksson opetusministerinä tulee vierailemaan kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri Suomen tutustuakseen näiden arkeen ja toimintaan
Anna-Maja Henriksson
25.09.2023 klo 11:27

Ryhmäpuheenvuorot

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelu     

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.10.2023 klo 13:00

Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa

Ryhmäpuheen pitäjä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.09.2023 klo 15:00

Orpon hallituksen hallitusohjelma

Ryhmäpuheenvuoro, Otto Andersson, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 21.6.2023
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.06.2023 klo 14:00

RKP vastasi hallitustunnitelija Orpon kysymyksiin

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.04.2023 klo 12:19

Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta

Ryhmäpuheenvuoro 8.02.2023, Sandra Bergqvist, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
08.02.2023 klo 14:57

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko, Näkymiä tulevien sukupolvien Suomeen

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Joakim Strand.
Christel Liljeström
24.01.2023 klo 15:00