Vastaus kirjalliseen kysymykseen Kansaneläkelaitoksesta, sosiaaliturvasta ja toimeentulotuesta päihdehuollossa

23.01.2020 klo 10:46

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut
asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Ollikaisen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 428/2019 vp:


Toimeentulotuen siirto Kelan maksettavaksi heikensi tilannetta tuntuvasti. Miten yhdenvertaisuusvaikutuksia
arvioitiin, esimerkiksi taloudellisen taustan ja taudinkuvan osalta, mihin tuloksiin vaikutusarvioissa päädyttiin ja miten tulokset otettiin huomioon päätöksenteossa ennen toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle koskevan lainmuutoksen tekemistä, miksi laitospäihdehuoltoa ei rinnasteta muuhun lyhytaikaiseen laitoshoitoon,
miksi Kelan hyväksymän yhteistyökumppanin antama hoito ei ole yhdenvertaista muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sosiaaliturvan osalta, miten laitospäihdehuollon tavoitteet voidaan saavuttaa, jos myös ruotsinkielistä laitospäihdehuoltoa ei pystytä turvaamaan, ja miten voidaan varmistaa, että päihdehuoltolain kirjausta asiakkaan oma-aloitteisuudesta noudatetaan kaikissa kunnissa ja kaikilla hyvinvointialueilla ja että asiakas saa hoitoa omalla äidinkielellään?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:


Ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa, päihdehuollon järjestäminen,
siitä perittävien maksujen määrääminen sekä toimeentulotuen myöntämisen kokonaisuus olivat kunnan vastuulla. Perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle koskevan hallituksen esityksen perusoletuksen mukaan toimeenpanijan muutoksella ei pitänyt olla vaikutuksia tuen sisältöön,
joten eri asiakasryhmien tilanteen tarkempaa arviointia ei pidetty tarpeellisena. Hyvin pian siirron jälkeen havaittiin, että tähän kokonaisuuteen liittyvien lakien tulkinta kunnissa ei ollutkaan yhtenäinen. Kela-siirron myötä perustoimeentulotuen käsittely yhtenäistyi ja monien kuntien
osalta aikaisemmat käytännöt muuttuivat. Vuoden 2018 kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiakasmaksuihin ja toimeentulotukeen liittyvän kuntainfon tilanteen selkiyttämiseksi.
Päihdehuollon kokonaisuuden on tarkoituksenmukaista olla sekä sairauden hoitoa, että sosiaalihuoltona järjestettäviä palveluita. Päihdehuoltolaki vuodelta 1986 sisältää vain vähän palveluiden järjestämiseen ja niistä perittävien maksujen kohteluun liittyviä määräyksiä. Lain mukaan kunnan
on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämä säädös yhdessä kielilain ja valtionosuuslainsäädännön säädösten kanssa edellyttää myös ruotsinkielisistä päihdepalveluista huolehtimista siinä määrin, kuin niistä on kussakin kunnassa kysyntää.

Ruotsinkielisiä palveluita on oltava tarvetta vastaavasti
saatavilla sekä avo- että laitoshoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon mukaan päihdehuollon palveluja voidaan järjestää joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluna, ei sen sijaan päihdehuoltolain nojalla. Palvelu tulee antaa asiakkaalle terveydenhuollon palveluna, mikäli asiakkaalla on lääketieteellisiä perusteita
hoidon saamiseen. Muusta kuin lääketieteellisestä perusteesta annettava palvelu on sosiaalihuollon palvelua ja tällöin palvelusta pitää tehdä hallintopäätös. Mikäli hoito on toteutettava lääketieteellisistä syistä laitosolosuhteissa, hoidosta perittävä maksu vastaa muuta sairaalahoitoa. Kunta
vastaa kaikissa tilanteissa asiakasmaksun määräämisestä ja perimisestä.
Kunta saa periä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista asiakkaalta maksuja siten kuin asiakasmaksulaissa
ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säädetään. Osa maksuista on luonteeltaan tasamaksuja, jotka kunta määrittää kaikille palvelun käyttäjille saman suuruisina ja osa tulosidonnaisia, jolloin jo maksua määrätessä asiakkaan tuloista ja menoista tehdään
selvitys ja päätetään asiakasmaksusta yksilölliseen taloudelliseen tilanteeseen perustuen. Terveydenhuollosta
perittävät maksut ovat pitkäaikaista laitoshoitoa lukuunottamatta tasamaksuja. Sosiaalihuollon maksut ovat joko tasamaksuja tai tulosidonnaisia maksuja.  Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön
maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Terveydenhuollon palveluista määrätyt tasamaksut ovat terveydenhuoltomenoja, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotukea määrättäessä muina toimeentulotukilain 7b§:n mukaisina perusmenoina.
Perustoimeentulotuessa menoksi ei kuitenkaan huomioida sosiaalihuollon palveluihin liittyviä maksuja. Perustoimeentulotuesta päätettäessä joudutaan arvioimaan asiakasmaksun lisäksi henkilön tai perheen tulojen ja menojen kokonaisuutta. Päätöksenteossa on lisäksi arvioitava sitä, miltä osin asiakkaan saama palvelu kattaa sellaisia menoja, joita muuten huomioitaisiin laskelmalle erikseen. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen tukimuoto, joten kaikki asiakkaan käytettävissä olevat tulot ja varat huomioidaan tässä arvioinnissa. Se, mitkä asiakasmaksut ovat terveydenhuollon asiakasmaksuja ja mitkä sosiaalihuollon asiakasmaksuja, on osoittautunut
kuntien vaihtelevien toimintamallien vuoksi joissain käytännön tilanteissa ongelmalliseksi arvioida.
Kelan tehtävänä on ratkaista perustoimeentulotukea koskevat hakemukset ja asiakkaan pyynnöstä siirtää hakemus kuntaan, mikäli hakemus sisältää menoeriä, joihin kunta voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Kela ei voi toimeentulotukilain nojalla myöntää  perustoimeentulotukea muihin kuin terveydenhuoltomenoiksi laskettaviin asiakasmaksuihin ja näihinkin tukea voidaan myöntää vain tilanteissa, joissa asiakkaalle syntyy oikeus perustoimeentulotukeen. Kaikesta muusta asiakasmaksuihin myönnettävästä tuesta vastaa kunta; joko asiakasmaksuja huojentamalla tai lyhytaikaisissa tilanteissa täydentävän- tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisellä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tunnistettu tarve kehittää nykyistä lainsäädäntöä. Hallitus tuleekin esittämään tarkennuksia asiakasmaksulainsäädäntöön. Myös työ toimeentulotukilain uudistamiseksi on käynnistymässä. Muutoksia päihdehuollon palveluiden järjestämistä koskeviin
lakeihin on myös tarkoitus tehdä. Jo nykyisen lainsäädännön tulkinnan tulisi kuitenkin aina lähteä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja varmistaa tarvittavien päihdepalveluiden saanti niistä perittävien maksujen sitä estämättä.


Helsingissä 15.1.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Mikko Ollikainen

Christoffer Ingo aloitti kansanedustajana

Vaasan vaalipiiristä kotoisin oleva Christoffer Ingo aloitti kansanedustajana tiistaina 16. heinäkuuta.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
16.07.2024 klo 09:04

Meillä kaikilla on vastuu siitä, miten kohtelemme toisiamme

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri, RKP:n varapuheenjohtaja, Sandra Bergqvist osallistui lauantaina Helsinki Prideen tasa-arvon puolesta. Tämän vuoden teemana on rauha ja toivo, joka on kaikkien oikeus.
Sandra Bergqvist
29.06.2024 klo 20:18

Meillä aikuisilla on vastuu siitä, miten puhumme tulevaisuudesta! 

Eduskunta kävi torstaina ajankohtaiskeskustelu hyvinvoinnista ja jaksamisesta.
Sandra Bergqvist
14.06.2024 klo 09:52

Luonnon monimuotoisuus on tärkeä huoltovarmuudelle!

Eduskunta on tänään keskustellut hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikkaa koskevasta välikysymyksestä. Aihe on ajankohtainen, koska tänään vietetään maailman ympäristöpäivää.
Mikko Ollikainen
05.06.2024 klo 15:20

Henriksson haluaa turvata maksuttomat oppimateriaalit toisella asteella

Hallituksen kehysriihessä päätettiin osana hallituksen säästötoimia, että toisen asteen oppimateriaalit tulevat maksullisiksi siitä vuodesta alkaen, jona opiskelija täyttää 19 vuotta.
Anna-Maja Henriksson
27.05.2024 klo 14:54

Uusi omistajapoliittinen periaatepäätös painottaa kestävää kasvua ja vastuullista omistajuutta

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tänään 23. toukokuuta 2024 esitellyt hallituksen uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Periaatepäätös on valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksen keskeisin dokumentti.
Anders Adlercreutz
23.05.2024 klo 20:03

Hyviä uutisia rantaradalle

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on tyytyväinen hallituksen lisätalousarvion päätökseen panostaa 30 miljoonaa euroa rantaradan rataosuuteen Kauklahden ja Karjaan välillä. Panostus on osa hallituksen investointiohjelmaa.
Anders Adlercreutz
22.05.2024 klo 11:13

RKP:n ministeriryhmä korostaa perustuslakivaliokunnan uuden rajalain käsittelyn tärkeyttä

Hallitus antoi 21.5. eduskunnalle lakiesityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi.
Adlercreutz, Bergqvist, Henriksson
21.05.2024 klo 15:06

Ryhmäpuheenvuorot

Välikysymys ministeri Rydmanin asemasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.06.2024 klo 12:42

Valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 koskeva palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoron esittää edustaja Mikko Ollikainen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.06.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen talouspolitiikasta  

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.05.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025 - 2028

Lähtekeskustelussa ryhmän puheenvuoron pitäjänä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.05.2024 klo 15:00

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2024 klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00