Arvoisa puhemies,
Sosiaali- ja terveydenhuolto, varhaiskasvatus, koulutus, sosiaaliturva ja kaikki muut palvelut rahoitetaan verotuloilla. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamme turvaaminen edellyttää sitä, että entistä useammat ihmiset tekevät töitä ja entistä useammat menestyvät yritykset tuovat lisää verotuloja. Tarvitsemme lisää joustoa työmarkkinoille, parempia vaikutusmahdollisuuksia oman työn sisältöön ja parempaa tuottavuutta. Lisäksi meidän on laskettava yrittäjien kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja annettava yrityksille paremmat kannusteet kasvaa ja toimia. Erityisesti nyt, kun työnantajayritysten lukumäärä on laskenut huolestuttavasti.
Ja meidän on vahvistettava kansainvälistä kilpailukykyämme. Kilpailu ulkomaisista investoinneista on todella kovaa, ja Suomen kaltaisen pienen maan on vaikea pärjätä siinä eurooppalaisille maille, kuten Saksalle ja Ranskalle, Kiinan ja USA:n kaltaisista suurvalloista puhumattakaan.
Muut pohjoismaat ovat onnistuneet uudistamaan työmarkkinansa, mikä on myös luonut pohjan niiden taloudelliselle menestykselle. Pohjoismaisesta näkökulmasta hallituksen työmarkkinauudistukset eivät ole mitenkään poikkeuksellisia. Poikkeuksellista on sen sijaan se, että Suomen työllisyysaste on selvästi alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Myös me tarvitsemme 80 prosentin työllisyysasteen. Poikkeuksellista on myös se, että naisten työmarkkinatilanne ja naisvaltaisten alojen palkkakehitys on Suomessa huonompi kuin Ruotsissa. Tästä sekä poliitikkojen että työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen on kannettava vastuunsa.
Arvoisa puhemies,
työmarkkinaosapuolilla on ollut ja on merkittävä rooli hyvinvointiyhteiskuntamme kehittämisessä. Mutta viime vuosina työmarkkinauudistuksia ei ole tehty, vaikka niiden tarve on kasvanut. Sen takia on perusteltua, että me kansan demokraattisesti valitsemat kansanedustajat ja eduskunnan enemmistön luottamusta nauttiva hallitus ryhdymme toimenpiteisiin työmarkkinoiden uudistamiseksi. Emme pyri luomaan vastakkainasettelua vaan pyrimme luomaan entistä paremmat kasvun edellytykset. Jos me emme kykene uudistamaan työmarkkinoita, vaihtoehdot ovat vähissä. Joutuisimme tekemään vielä lisää toimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi leikkauksilla ja veronkorotuksilla.
Lakko-oikeus on keskeinen oikeus, ja se säilyy sellaisena myös jatkossa. Hallitus ei rajoita lakko-oikeuden ydintä. Oikeus vaikuttaa lakoilla omiin työehtoihin ennen uuden työehtosopimuksen solmimista säilyy muuttumattomana. Tämä on syytä muistaa tässä keskustelussa. Mutta Suomen lakkolainsäädäntö on vuodelta 1946, jolloin maamme talous ja yhteiskunta olivat aivan erilaisia kuin nykyään. Siksi lakia uudistetaan siten, että poliittisten lakkojen kesto rajoitetaan yhteen vuorokauteen. Tukilakkojen osalta aletaan vaatia suhteellisuutta siten, että kaikkia Suomen vientisatamia ei enää voitaisi sulkea tukitoimenpiteenä yksittäiselle työpaikalle. Laittomien, korostan laittomien, lakkojen seuraamuksia kiristetään.
Arvoisa puhemies,
demokratiassa opposition tehtävä on kyseenalaistaa hallituksen politiikkaa. Mutta kun SDP ei ole onnistunut esittämään uskottavia vaihtoehtoja, työllisyysvaikutukset todistavista laskelmista puhumattakaan, on kysyttävä: mikä on SDP:n vaihtoehto?
Hallituksen ehdotukset ovat selkeitä. RKP:lle on erityisen tärkeää, että pitkäaikainen tavoitteemme paikallisen sopimisen edistämisestä kaikenlaisissa yrityksissä nyt etenee. Paikallinen sopiminen parantaa tuottavuutta ja mahdollistaa sen, että yksittäisten työpaikkojen erityistarpeet otetaan paremmin huomioon.
Työelämä muuttuu. Nykyään monet työskentelevät sekä yrittäjinä että työntekijöinä. RKP on jo pitkään tehnyt töitä yhdistelmävakuutuksen aikaansaamiseksi sellaisten ihmisten sosiaaliturvan parantamiseksi, jotka ovat sekä yrittäjiä että palkansaajia. Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitus valmistelee yhdistelmävakuutuksen puoliväliriiheen mennessä. Tämä on erityisen tärkeää freelancereille, kulttuurialalle ja luoville aloille.
Työllisyysasteen nostamiseksi meidän on entistä paremmin kyettävä edistämään osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään. Meidän on toisaalta muutettava yhteiskunnallisia asenteita, toisaalta parannettava lakeja ja kannustimia. Siksi hallitus luo lineaarimallin, jolla tuetaan palkan ja eläkkeen yhdistämistä.
RKP:n mielestä työperäinen maahanmuutto ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys. Siksi on tärkeää, että lupaprosesseja ja ulkomaisten tutkintojen tunnustamista nopeutetaan. Olemme hyvin tyytyväisiä siihen, että suunniteltu niin sanottu kolmen kuukauden sääntö uuden työn löytämiseksi pidennetään kuuteen kuukauteen asiantuntijoiden ja erityisasiantuntijoiden osalta.
Niin sanotun vientivetoisen palkkamallin osalta otamme palkkatasa-arvoon liittyvän huolen vakavasti. Siksi RKP toivoo, että osapuolet palaisivat neuvottelupöytään sopimaan mallista. Huomionarvoista on se, että Ruotsissa, jossa on käytössä samantapainen malli, nais- ja miesvaltaisten alojen palkkaerot ovat pienentyneet.
Arvoisa puhemies,
tulevaisuuden pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää sitä, että myös täällä Suomessa olisi pohjoismaiset työmarkkinat. Kiitos!
