Muutokset mahdollisia puhuttaessa.
Arvoisa puhemies,
Mikä on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnittelussa?
Potilasnäkökulma, hoidon saatavuus – yhdenvertainen mahdollisuus hyvään hoitoon – vapaus aikaa vievästä byrokratiasta, demokraattinen valvonta ja toimivat hoitoyksiköt, joihin osaava hoitohenkilökunta työllistyy.
Ainakin näitä asioita tavalliset ihmiset odottavat sote-uudistukselta.
On olemassa vaara, että maakuntamallista tulee raskassoutuinen ja byrokraattinen järjestelmä, jossa potilasnäkökulma helposti unohtuu. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää suurena vaarana, että demokratia maassamme heikkenee, kun päätökset maakunnissa tehdään vahvassa valtion ohjauksessa. Ja lukuisia ovat ne kunnat, joilla ei tule lainkaan olemaan edustusta maakuntavaltuustoissa.
Se, että olemme nyt romuttamassa kunnat tai ainakin olennaisesti ajamassa niiden toimintaa alas, on Suomessa historiallinen kurssin muutos. Tätäkö me todella haluamme? Tiedämme, että maakuntamalli on pitkään ollut Keskustan toiveuni ja ymmärrämme, että puolue käytti tilaisuutta hyväkseen mallin läpiviemiseen pääministeripuolueeksi tultuaan. Haluan kuitenkin kysyä: eikö Keskusta ole myös perinteinen kuntapuolue?
Eurooppalaisessa vertailussa Suomen kunnallisella terveydenhuoltojärjestelmällä on tunnustetusti hyvä maine. Vaikuttaa ilmeiseltä, että maakuntamalliin vaihtaminen osuu erittäin kipeästi kuntiin, jotka ovat hoitaneet terveydenhuoltonsa kustannustehokkaasti ja panostaneet ennaltaehkäisevään hoitoon, kun otetaan huomioon myös uudistuksesta aiheutuvan vaje verovaroihin. Onko tämä oikeudenmukaista tai edes perustuslainmukaista?
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on moneen kertaan pyytänyt hallitusta laittamaan kaikki kortit pöytään. Siitä huolimatta eduskunta joutuu nyt pala palalta ottamaan kantaa tähän megauudistukseen ilman mahdollisuutta käsitellä uudistusta kokonaisuutena. Tässä meillä on nyt 1000-sivuinen ehdotus, johon joudumme ottamaan kantaa tietämättä mitä uudistuksen kohtalonkysymykselle – nimittäin valinnanvapaudelle – käy.
Valinnanvapautta tarvitaan, mutta sillä on oltava selvät puitteet. Se ei saa vaarantaa julkista terveydenhuoltoa.
Meidän on myös esitettävä yksikertainen kysymys: haluaako potilas sellaista valinnanvapautta kuin hallitus suunnittelee?
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä valinnanvapaus voitaisiin pitkälti toteuttaa palvelusetelien avulla. On syytä huomauttaa, että koko yhtiöittämismenettelyyn sisältyy aivan liian paljon riskejä, jotka koskevat niin kustannuksia kuin potilasturvallisuuttakin. On syytä todeta, että tämä on poliittinen päätös – nyt tekeillä olevaa mallia ei voi kuvata muuksi kuin hallituspuolueiden toivottomaksi kompromissipäätökseksi!
Arvoisa puhemies,
Lääkärikunta ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat varoittaneet lakipaketin tuomista ongelmista. Milloin hallitus aikoo kuunnella näitä?
Me neuvomme hallitusta ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja testaamaan ensin maakunta- ja valinnanvapausmallia muutamassa maakunnassa. Pidämme vastuuttomana, että ankarasti arvostelua osakseen saanut malli otetaan käyttöön yhdellä kertaa koko maassa.
Meidän ei pitäisi hajottaa toimivia rakenteita sen vuoksi, että voimme aloittaa jotain, jota kukaan ei ole testannut ja jota kukaan ei voi valvoa eikä myöskään myöhemmin korjata!
Viidessä minuutissa on mahdoton sanoa kaikkea, mitä tästä mammuttiehdotuksesta haluaisi sanoa. Onko kustannussäästö ollenkaan realistinen? Mitä tapahtuu kiinteistöille ja miten käy henkilöstölle? Miksi terveydenhuollon integraatiosta on oltu niin hiljaa – senhän piti olla yksi suuri johtotähti? Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä terveydenhuollon integraatiota pitäisi parantaa, mutta uskomme kuitenkin olevan viisaampaa jättää vanhustenhuolto ja sosiaalihuolto edelleen kuntien vastuulle. Paikallistuntemus on siellä.
Arvoisa puhemies,
Valiokuntakäsittelyssä ryhmämme tulee ehdottamaan parannuksia valvontaan, joka koskee ruotsin kielellä annettavaa hoitoa. Kielivähemmistö tarvitsee lakisääteisen elimen, jolla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa maakunnan päätöksiin.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää käsittämättömänä, että hallitus ehdottaa Ahvenanmaalle maksettavan könttäsumman pienentämistä ilman, että asiasta on mitenkään sovittu, tai edes puhuttu, Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa. Todella näinkö satavuotisjuhliaan viettävä Suomi hoitaa suhteitaan Ahvenanmaahan?
Lopuksi: Ruotsalainen eduskuntaryhmä pelkää, että siitä missä alun alkaen piti olla kyse yksittäisten ihmisten nopeammasta lääkäriin pääsystä – ja hoitojärjestelmästä, jossa sosiaalihuolto on paremmin perillä siitä mitä terveydenhuolto tekee – on tullut puhdasta valtapolitiikkaa, jossa on liian paljon kysymysmerkkejä ja riskitekijöitä.
