Arvoisa puhemies,
Työ turvallisuuden ja rauhan puolesta on aina ollut tärkeää RKP:lle. Suomen turvallisuus ei ole muusta maailmasta irrallinen asia. Konfliktit ja sodat sekä lähellä että kaukana horjuttavat myös meidän turvallisuuttamme, ja konfliktien eskaloitumisella voi olla ennalta arvaamattomia maailmanlaajuisia vaikutuksia. Vahva sitoutuminen rauhanturvaamiseen johtuu ennen kaikkea täysin eettisistä ja humanitäärisistä syistä. Maailma ei voi vain katsoa vierestä, kun kansanryhmät joutuvat väkivallan uhriksi sotilaallisissa konflikteissa tai kun ihmiset kärsivät vakavissa humanitäärisissä kriiseissä.
YK:n rauhanturvaamistoiminnalla ja Naton kriisinhallinnalla on ollut vahva tuki. Suomi on myös osallistunut EU:n taisteluosastojen toimintaan alusta asti. Parlamentaarisen kriisinhallintakomitean suositukset sekä sotilaallisen kriisinhallinnan että siviilikriisinhallinnan osalta ovat hyvä pohja tuleviin operaatioihin osallistumisesta päätettäessä. Suomen tulee muun muassa vahvistaa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Arvoisa puhemies,
RKP haluaa antaa vahvan tukensa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden vahvistamiselle ja siten myös Suomen aktiiviselle osallistumiselle EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaan. Me yhdymme selonteon näkemykseen siitä, että on tärkeää, että EU:lla on aito valmius käyttää nopan toiminnan kykyään. Päätösprosessien uudistaminen ja yhteisen rahoituksen lisääminen on tarpeen tämän vastuun realisoitumiseksi. Näin voimme auttaa sellaisissa kriiseissä, joissa tuen tarve on suuri, kuten esimerkiksi Afganistanin evakuointioperaatioissa.
Kustannukset ovat yksi syy, minkä takia taisteluosastoja ei ole käytetty. Mahdolliset toimintakustannukset tulisivat pääosin valmiusvuorossa olevien maiden maksettaviksi. Rahoitusmekanismin uudistaminen siten, että EU:n sotilaallisen kriisinhallinnan aiheuttama taloudellinen taakka jakaantuisi tasaisesti kaikkien jäsenmaiden kesken, parantaisi taisteluosastojen käytettävyyttä. Tämä lisäisi solidaarisuutta ja mahdollistaisi EU:n tehokkaamman toiminnan kriisitilanteissa.
Arvoisa puhemies,
Sen lisäksi, että kansainvälinen yhteistyö kehittää Suomen omia valmiuksia, se myös vahvistaa maamme kansainvälistä roolia kriisinhallintaoperaatioiden tehokkuuden ja tavoitteellisuuden parantamisessa. Tällä hetkellä EU:ssa ei valmistella Ranskan johtaman taisteluosaston käyttämistä sen valmiusvuoron aikana. Samalla Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että meidän on varauduttava myös siihen, että sotilaallisia konflikteja ja humanitäärisiä kriisejä voi syntyä myös Euroopan lähialueilla.
Kiitos.
