Arvoisa puhemies,
Sosiaali- ja terveydenhuolto ovat hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Viimeaikainen kehitys kuitenkin huolestuttaa suomalaisia ja hoitohenkilökuntaa. Se huolestuttaa myös meitä RKP:ssä. Toimiva hoito ja hoiva ovat tärkeitä asioita meille RKP:ssä. Kaikilla suomalaisilla on oikeus hyvään hoitoon ja huolenpitoon äidinkielestä, taustasta, iästä ja asuinpaikasta riippumatta.
Arvoisa puhemies,
Aloitan tärkeimmästä, eli henkilöstöstä. Tiedän, että monet hoitajat eivät työnsä takia voi katsoa tätä keskusteluamme. Mutta te kaikki olette arjen sankareita, samoin kuin omaishoitajat ja muut tukihenkilöt, jotka huolehditte siitä, että suomalaiset saavat tarvitsemansa hoidon ja huolenpidon.
Ilman henkilöstä ei ole palveluitakaan. Henkilöstöpula on hoitoalan suurin haaste. Henkilöstölle on annettava enemmän arvoa. Meidän on kyettävä parantamaan työhyvinvointia, työssä viihtymistä ja johtamista sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Tässä on kyse esimerkiksi mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työaikaansa. Hallitus haluaa tarkistaa hoitoalan työnjakoa ja tehdä taloudellisia panostuksia edellisen hallituksen työhyvinvoinnin edistämisohjelmaan. Lisäksi ulkomaisten tutkintojen tunnustamista sujuvoitetaan.
Henkilöstövaje ja hyvinvointialueiden kasvavat paineet palveluiden tarjoamiseen ovat johtaneet tilanteisiin, joissa monilla hyvinvointialueilla ei ole ollut muita vaihtoehtoja kuin lisähoitohenkilöstön hankkiminen ostopalveluna. Me RKP:ssä haluamme toimivan lainsäädännön, joka turvaa henkilöstön saatavuuden kestävällä tavalla. Jopa yli 250 euron suuruisissa lääkäripalveluista maksettavissa tuntipalkoissa ei ole mitään kestävää.
Arvoisa puhemies,
Hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa pian 10 kuukautta. Siis 10 kuukautta. Alueet eivät ole olleet toiminnassa vielä edes yhtä tilivuotta. Hallitus on halunnut antaa edellisen hallituksen sote-ratkaisulle mahdollisuuden. Muutosten tekeminen rahoitukseen tässä vaiheessa olisi aivan liian hätiköityä. Hallitus on päättänyt kunnioittaa hyvinvointialueiden toivomaa työrauhaa. Samalla hallitus seuraa aktiivisesti hyvinvointialueiden tilannetta. Pyrimme siihen, että hyvinvointialueet olisivat taloudellisesti kestävällä pohjalla.
Arvoisa puhemies,
Nyt meillä on edessämme seuraava uudistus, nimittäin palveluiden uudistaminen. Suomen väestö ikääntyy, mikä kuormittaa maamme terveydenhuoltojärjestelmää. Me RKP:ssä haluamme turvata lähipalvelut, mutta niiden sisällöstä päättäminen on hyvinvointialueiden tehtävä, ei meidän. Meidän on myös vauhditettava perhelääkärimallin luomista hallitusohjelman mukaisesti.
Silloin kun ihminen on heikoimmillaan, hänen on saatava hoitoa ja huolenpitoa omalla äidinkielellään. Siksi hallitus muun muassa selkeyttää kaksikielisten hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä. Lisäksi meidän on kiinnitettävä huomiota hoitojonojen lyhentämiseen. Siksi Kela-korvauksiin kohdennetaan lisäresursseja, jotta entistä useammat voisivat hankkia hoitoa yksityiseltä sektorilta alhaisempaan hintaan rajoitetun ajan.
Arvoisa puhemies,
Meidän on vahvistettava luottamusta julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoomme. Toisin kuin väitetään, hallitus ei ole leikkaamassa 1,4 miljardia euroa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Suurin osa sopeuttamistoimenpiteistä koskee kustannusten housun hillintää, joka on ollut kestämättömällä tasolla. Hallitus on myös varannut vuoden 2025 kehyksiin miljardi euroa toteutuneiden kustannusten tarkistamiseen.
Me kaikki täällä salissa olemme vastuussa Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista. Olemme uudistaneet hallinnon, ja nyt on palveluiden tarkistamisen vuoro. Siihen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Hallitus haluaa antaa hyvinvointialueille työrauhan ja luoda niille edellytykset onnistua.
Kiitos.
