Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2021–2024

21.04.2020 klo 15:00

Arvoisa puhemies,

 

Sanottakoon se heti alkuun. Julkisen talouden suunnitelma on raskasta luettavaa. Se on päivitetty nyt meneillään olevan koronavirusepidemian keskellä aikana, jolloin kansantalous sukeltaa Suomessa vallitsevien poikkeusolojen seurauksena.

Resurssit käytetään nyt yritysten ja työpaikkojen pelastamiseen, yrittäjille maksettaviin korvauksiin, kuntien tukemiseen, lomautettujen tukemiseen ja sellaisten perheiden tukemiseen, jotka joutuvat ottamaan vapaata töistä ilman palkkaa.

 

Meneillään oleva pelastusoperaatio tarkoittaa sitä, että kaikki aiemmat vuotta 2020 koskevat kehykset ylittyvät. Lasku on paljon suurempi kuin mitä kukaan toivoisi. Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkisen talouden vaje kasvaa vuonna 2020 lähes 14 miljardilla eurolla yhteensä 16,6 miljardiin euroon.

Tähän päättyy myös viime vuosien myönteinen kehitys, jossa Suomi on hitaasti kyennyt pienentämään julkista velkaansa. Kuluvana vuonna velkasuhde kääntyy jyrkkään kasvuun ja sen arvioidaan nousevan lähes 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Ennen kriisiä hallitus sai nostettua työllisyysastetta, ja selkeänä tavoitteena oli vähintään 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. Nyt ennustetaan, että kriisin seurauksena työllisten määrä vuonna 2020 laskee kaksi prosenttiyksikköä, eli reiluun 71 prosenttiin.

Kaikki nämä ovat realistisia totuuksia, ja ne on hyödyllistä sanoa ääneen.

 

RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä eivät kuitenkaan epäile hetkeäkään Suomen mahdollisuuksia päästä jaloilleen maailmanlaajuisen epidemiakriisin jälkeen.

Mutta nyt meidän on entistä selkeämmin keskityttävä siihen, mitä yhteiskuntamme tarvitsee päästäkseen taas oikeille raiteille. Meidän on myös kysyttävä mitä olemme oppineet koronakriisistä, joka valitettavasti ei vielä lainkaan ole ohi. Voimmeko oppia eristyksissä vietetyistä raskaista kuukausista jotain sellaista, mikä voi parantaa elämää kriisin jälkeen?

 

Haluan tuoda esiin monia hyviä asioita.

Sairaanhoitohenkilökunta on työskennellyt osaavasti ja väsymättömällä asenteella. He ansaitsevat kaiken kannustuksen ja suuret kiitokset.

Viime viikkoina olemme nähneet, miten perheet ja opettajat ovat venyneet mahtaviin suorituksiin lasten digitaalisen koulunkäynnin osalta. Työpaikoilla on nähty aivan uusia yhteistyötapoja ja, että yhteistyötä voi tehdä myös etänä. Politiikkaan on tullut kriisitietoisuutta, ja keskinäinen kunnioitus on kasvanut. Työmarkkinajärjestöt ja suomalaiset yrittäjät ovat hakeneet yhteisiä ratkaisuja. Vaikeuksissa olevat pienyrittäjät ovat löytäneet uusia innovatiivisia lähestymistapoja.

 

Nämä kaikki myönteiset asiat on tarpeen pitää mielessä nyt, kun etsimme kestävää ulospääsyä tästä kriisistä. Ja ratkaisuja ulospääsemiseksi tarvitaan nyt. Yhteiskunnan ja kansantalouden toiminnan on asteittain käynnistyttävä uudelleen.

Poliittisesti tässä keväässä on ollut kyse merkittävien lisätalousarvioiden kohdentamisesta akuutin kriisin hoitoon. Kolmas lisätalousarvio tulee toukokuussa.

Syksyn budjettiriihessä hallituksen on löydettävä keinoja talouden tasapainottamiseksi.  Kaikki ymmärtävät, että siitä ei tule helppoa, mutta RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä ovat valmiita ottamaan vastuuta, myös vaikeista päätöksistä.

 

Ainoastaan vahvalla uudistushalulla selviämme olemassa olevista suurista haasteista. Tässä yhteydessä haluan sanoa työmarkkinaosapuolille ja yrityksille; jatkakaa vuoropuheluanne.

Uudistetaan työelämä, sovitaan paikallisen sopimisen säännöistä, jotta voimme luoda lisää työpaikkoja. Ja samalla parantaa hyvinvointia työelämässä.

Keskeinen toimenpidekokonaisuus on tietenkin perhevapaauudistus, joka lisää tasa-arvoa ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen – se on tärkeää nyt.

Koronakriisi näyttää, että toimivalle sairaan- ja terveydenhoidolle on tarvetta kaikissa maakunnissamme. Nyt ei ole oikea aika leikata terveydenhuollon resursseista. Me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Rahoituksen pitää olla oikeudenmukainen, eikä se saa huonontaa ihmisten mahdollisuutta päästä hoitoon.

 

Koronaepidemiasta huolimatta pääministeri Marinin hallituksen talouspolitiikan päätavoitteet eivät ole muuttuneet.

EU:ssa yritetään saada pyörät pyörimään panostamalla vihreään talouteen siirtymiseen nopeutetulla aikataululla ja investoimalla vihreään kehitykseen. Suomi on pieni, viennistä riippuvainen maa, jolla on korkeatasoista energia- ja ympäristöteknologista osaamista, eli meillä on hyvät mahdollisuudet maamme rakentamiseen ja kehittämiseen – sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Erityisesti tarvitsemme nyt panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen ja uusien työpaikkojen luomiseen.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelu     

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.10.2023 klo 13:00

Ryhmäpuheenvuorot

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.02.2024 klo 15:00

Vuoden 2024 talousarvioesityksen palautekeskustelu      

Ryhmäpuheenvoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2023 klo 11:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027, palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoro 22.11.2023, Mats Löfström, Ruotsalainen eduskuntaryhmä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
22.11.2023 klo 15:00

Välikysymyskeskustelu nuorten tulevaisuudesta

Ryhmäpuheenvuoro 21.11.2023 Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.11.2023 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko EU:n taisteluosaston valmiusvuorosta 1.1.–30.6.2024

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.11.2023 klo 15:10

Välikysymys sosiaali- ja terveydenhuollosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjkä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
18.10.2023 klo 14:44

Vuoden 2024 talousarvioesityksen lähetekeskustelu     

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
10.10.2023 klo 13:00