Lähetekeskustelu valtioneuvoston valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskevasta selonteosta

31.01.2019 klo 17:55

Arvoisa puhemies,

Maamme liikennejärjestelmän yleistavoitteista on helppo olla samaa mieltä. Liikennejärjestelmän tulee edistää Suomen kilpailukykyä, perustua ilmastonmuutosta ehkäiseviin ratkaisuihin ja turvata alueiden elinvoimaisuus, juuri kuten selonteossa sanotaan.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa, jonka asutus on harvaa ja välimatkat pitkiä. Siksi näiden kolmen tavoitteen saavuttaminen on hyvin haastavaa, varsinkin kun julkiset varat ovat rajalliset.

Tarvitsemme fiksuja ratkaisuja toimivien ja koko maata palvelevien liikennejärjestelmien luomiseksi niin kaupunkien keskustoihin kuin harvaanasutuille alueillekin, saaristolauttoja unohtamatta.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa tuoda esiin muutamia olennaisia asioita. Kaikkien alueiden erityispiirteiden tunnistaminen on tärkeää. Liikennejärjestelmää on kehitettävä siten, että kunkin alueen vahvuuksia hyödynnetään ja edistetään. Esimerkiksi Pohjanmaan kaltainen vientisuuntautunut alue on riippuvainen toimivista liikenneyhteyksistä. Tämä koskee niin raideliikennettä, tieliikennettä – erityisesti valtatie 8:aa –  ja laivaväyliä kuin lentoliikennettäkin.

 

Suomen tiheimmin asutussa maakunnassa Uudellamaalla tarpeet ovat samoja kun muualla, mutta ratkaisut monilta osin erilaiset. Erityisesti Helsingin miljoonametropolialueella tulee jatkossakin panostaa raideliikenteeseen, suunnitella maanalaisia infraratkaisuja (kuten Pisararata), kehittää julkista liikennettä ja hyvin suunniteltuja pyöräväyliä.

Liikenteessä liikkuvat odottavat, että Suomi yrittää tosissaan korjata korjausvelan. Ihmiset haluavat ensisijaisesti, että olemassa olevat liikenneväylät ovat kunnossa ja toimivia.

Tässä on myös syytä painottaa sitä, että myöskään alemman asteista yleistä tieverkkoa ei saa laiminlyödä. Alemman asteinen tieverkko on tärkeä sekä ihmisille että raaka-ainekuljetuksille.

Ihmiset ärsyyntyvät siitä, jos yksi ylimääräinen autokorjaamokäynti vuodessa johtuu tievaurioista. Siksi RKP:n on helppo tukea tulevaisuuden liikennejärjestelmää koskevaa skenaariota, jossa perusväylänpidon rahoitusta lisätään reippaasti.

 

Uudenmaan raideinvestointien osalta tarpeet ovat suuria joka ilmansuunnassa. Pullonkaulaksi muodostuneen pääradan parantaminen on priorisoitava, koska sillä on suuri vaikutus koko maan junaliikenteeseen. Hanko-Hyvinkäärata pitää sähköistää. Niin sanotun itäisen rantaradan osalta on olennaisen tärkeää, että linja vedetään yksiselitteisesti rantaviivaa pitkin, eli reittiä Sipoo-Porvoo-Loviisa-Kotka ja siitä pidemmälle itään.

On myös äärimmäisen tärkeää, että nykyisen, erityisesti Kirkkonummen, Raaseporin ja koko Länsi-Uudenmaan väestöä palvelevan rantaradan määrärahoja ei leikata tulevaisuudessa. Olemassa oleva länteen päin menevä rata pitäisi uudistaa, ja sitä voisi tehostaa kaksoisraiteilla.

 

Arvoisa puhemies,

Vaikutusarviointi on tärkeä väline. Vaikutusarviointien tulisi selvästi ja ymmärrettävästi mitata, miten valitut ratkaisut maksavat itsensä takaisin ja hyödyttävät yhteiskuntaa. Tämä on tärkeää maamme kilpailukyvyn kannalta. Suhtaudumme sen takia myönteisesti selonteossa mainitsemiin uusiin rahoitusmuotoihin.

 

Realismi on kuitenkin paikallaan. Meidän pitäisi lopettaa Jäämeren radasta ja Tallinnan tunnelista haaveileminen, jotka ovat äärimmäisen kalliita hankkeita, jos ne rahoitetaan valtion budjetista.

Sen sijaan meidän tulisi tehdä investointeja jotka vahvistavat maamme kilpailukykyä ja tukevat vientiteollisuutta – meidän pitäisi paremmin huolehtia nykyisestä infrasta, kehittää julkista liikennettä ja tukea liikenteen siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista – tämä on välttämätöntä, jotta Suomi saavuttaa asettamansa ilmastopäämääriä.

On hyvä, että liikenneinvestoinnit pyritään tekemään pitkäjännitteisesti ja järjestelmällisesti. Se parantaa myös mahdollisuuksiamme saada EU-rahoitusta.

12 vuoden mittainen suunnitelma toteutetaan samaan aikaan kun Suomi, Eurooppa ja koko maailma tavoittelevat uskottavaa ilmastopolitiikkaa.

 

Lopuksi on tärkeä korostaa merenkulun merkitystä Suomelle ja maamme viennille. Laivaliikenteen osuus ulkomaankaupastamme on lähes 90 prosenttia. Sen takia Suomi tarvitsee jatkossakin aktiivista ja kilpailukykyistä merenkulkupolitiikkaa.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Rinteen hallituksen hallitusohjelma

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 11.6.2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.06.2019 klo 21:10

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin 30.4.2019

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.04.2019 klo 10:45

Palautekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta, 4.3.2019

Ryhmäpuheenvuoro, Veronica Rehn-Kivi
Veronica Rehn-Kivi
04.03.2019 klo 12:59

Välikysymys vanhusten hoidon tilasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.02.2019 klo 15:00

Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella-selonteko

Lähetekeskustelu/remissdebatt 13.12.2018.   Ed. Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2018 klo 17:31

Ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä

Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2018, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.12.2018 klo 14:39

Selonteko liikuntapolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoro, Mikaela Nylander
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.11.2018 klo 14:56

Vaihtoehtobudjetit 14.11.2018

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.11.2018 klo 14:38

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä

Ryhmäpuheenvuoro 13.11.2018, Eva Biaudet,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.11.2018 klo 15:00

Ryhmäpuheenvuorot

Rinteen hallituksen hallitusohjelma

Ryhmäpuheenvuoro, Anders Adlercreutz, Ruotsalainen eduskuntaryhmä 11.6.2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
11.06.2019 klo 21:10

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin 30.4.2019

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
30.04.2019 klo 10:45

Palautekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta, 4.3.2019

Ryhmäpuheenvuoro, Veronica Rehn-Kivi
Veronica Rehn-Kivi
04.03.2019 klo 12:59

Välikysymys vanhusten hoidon tilasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
06.02.2019 klo 15:00

Lähetekeskustelu valtioneuvoston valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua koskevasta selonteosta

Ryhmäpuheenvuoro, Mats Löfström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
31.01.2019 klo 17:55

Eettistä tietopolitiikkaa tekoälyn aikakaudella-selonteko

Lähetekeskustelu/remissdebatt 13.12.2018.   Ed. Stefan Wallin
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.12.2018 klo 17:31

Ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä

Ryhmäpuheenvuoro 12.12.2018, Eva Biaudet
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.12.2018 klo 14:39

Selonteko liikuntapolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoro, Mikaela Nylander
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.11.2018 klo 14:56

Vaihtoehtobudjetit 14.11.2018

Ryhmäpuheenvuoro, Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
14.11.2018 klo 14:38

Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä

Ryhmäpuheenvuoro 13.11.2018, Eva Biaudet,
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
13.11.2018 klo 15:00