– Toteutamme nyt ne säästötoimenpiteet, joista päätimme kevään kehysriihessä. Vaikka taloustilanne on haastava, olen tyytyväinen siihen, että pystyimme välttämään lisäsopeutuksia ja että onnistuimme säätämään osaa sopeutumistoimista parempaan suuntaan, Adlercreutz sanoo.
– Meillä on edelleen suuria rakenteellisia ongelmia valtiontalouden ja kasvavien julkisten menojen kanssa. 12,2 miljardin euron alijäämä on todella suuri, mutta ilman kevään päätöksiä se olisi 4 miljardia euroa suurempi.
Talousarviossa keskityttiin kasvutoimenpiteiden löytämiseen.
– Nyt hallitus keskittyy vahvistamaan kasvun edellytyksiä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Esimerkiksi hallituksen työllisyystoimien odotetaan pitkällä aikavälillä luovan 80 000 työpaikkaa ja vahvistavan kansantaloutta 1,8 miljardilla eurolla, Adlercreutz sanoo.
Adlercreutz korostaa, että koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia.
– Ensi syksystä alkaen alakoulussa on kolme vuosiviikkotuntia lisää äidinkielen, kirjallisuuden ja matematiikan opetusta. Uudistamme oppimisen tukea ala- ja yläkouluissa. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, ja opetusministerinä olen tästä iloinen, Adlercreutz sanoo.
Hallitus on aiemmin sitoutunut lisäämään rahoitusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
– Rahoitus tutkimukseen ja kehittämistoimintaan kasvaa nyt 280 miljoonalla eurolla 2,9 miljardiin euroon vuonna 2025 – tämä on merkittävä panostus, ja se vie meidät lähemmäksi tavoitettamme. Hallituksen sopima verohyvitys suurille vihreän siirtymän teollisille investoinneille tulee myös pian voimaan ja myös luvitusprosesseja tullaan nopeuttamaan. Tällä tavoin helpotamme yritysten mahdollisuuksia investoida ja kasvaa, Adlercreutz sanoo.
Hallitus vahvistaa kasvun edellytyksiä myös huomattavilla investoinneilla infrastruktuuriin. 484 miljoonaa euroa käytetään uusiin teihin ja rautateihin. Rantarataan panostetaan 50 miljoonalla eurolla, ja lisäksi tehdään merkittäviä investointeja valtatie 8:aan ja muihin tärkeisiin liikenneväyliin.
Ruotsalaisen kansanpuolueen jälki valtion talousarviossa näkyy myös monella muulla tavalla.
– Onnistuimme minimoimaan useiden kansalaisjärjestöjen valtionrahoitukseen suunnitellut leikkaukset. Kolmannen sektorin järjestöt ovat tärkeä osa kansalaisyhteiskuntaa ja tekevät merkityksellistä työtä, Adlercreutz sanoo.
– Olen myös tyytyväinen siihen, että onnistuimme varmistamaan rahoituksen vientiä ja kansainvälistymistä tukeville järjestöille. Näillä järjestöillä on tärkeä rooli kasvumme edistämisessä, ja olen tyytyväinen, että Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja Viexpon rahoitusta nyt voidaan vahvistaa”, Adlercreutz sanoo.
