Vastaus kirjalliseen kysymykseen Kansaneläkelaitoksesta, sosiaaliturvasta ja toimeentulotuesta päihdehuollossa

23.01.2020 klo 10:46

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut
asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Ollikaisen /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 428/2019 vp:


Toimeentulotuen siirto Kelan maksettavaksi heikensi tilannetta tuntuvasti. Miten yhdenvertaisuusvaikutuksia
arvioitiin, esimerkiksi taloudellisen taustan ja taudinkuvan osalta, mihin tuloksiin vaikutusarvioissa päädyttiin ja miten tulokset otettiin huomioon päätöksenteossa ennen toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle koskevan lainmuutoksen tekemistä, miksi laitospäihdehuoltoa ei rinnasteta muuhun lyhytaikaiseen laitoshoitoon,
miksi Kelan hyväksymän yhteistyökumppanin antama hoito ei ole yhdenvertaista muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sosiaaliturvan osalta, miten laitospäihdehuollon tavoitteet voidaan saavuttaa, jos myös ruotsinkielistä laitospäihdehuoltoa ei pystytä turvaamaan, ja miten voidaan varmistaa, että päihdehuoltolain kirjausta asiakkaan oma-aloitteisuudesta noudatetaan kaikissa kunnissa ja kaikilla hyvinvointialueilla ja että asiakas saa hoitoa omalla äidinkielellään?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:


Ennen perustoimeentulotuen siirtoa Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa, päihdehuollon järjestäminen,
siitä perittävien maksujen määrääminen sekä toimeentulotuen myöntämisen kokonaisuus olivat kunnan vastuulla. Perustoimeentulotuen siirtoa Kelalle koskevan hallituksen esityksen perusoletuksen mukaan toimeenpanijan muutoksella ei pitänyt olla vaikutuksia tuen sisältöön,
joten eri asiakasryhmien tilanteen tarkempaa arviointia ei pidetty tarpeellisena. Hyvin pian siirron jälkeen havaittiin, että tähän kokonaisuuteen liittyvien lakien tulkinta kunnissa ei ollutkaan yhtenäinen. Kela-siirron myötä perustoimeentulotuen käsittely yhtenäistyi ja monien kuntien
osalta aikaisemmat käytännöt muuttuivat. Vuoden 2018 kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriö antoi asiakasmaksuihin ja toimeentulotukeen liittyvän kuntainfon tilanteen selkiyttämiseksi.
Päihdehuollon kokonaisuuden on tarkoituksenmukaista olla sekä sairauden hoitoa, että sosiaalihuoltona järjestettäviä palveluita. Päihdehuoltolaki vuodelta 1986 sisältää vain vähän palveluiden järjestämiseen ja niistä perittävien maksujen kohteluun liittyviä määräyksiä. Lain mukaan kunnan
on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämä säädös yhdessä kielilain ja valtionosuuslainsäädännön säädösten kanssa edellyttää myös ruotsinkielisistä päihdepalveluista huolehtimista siinä määrin, kuin niistä on kussakin kunnassa kysyntää.

Ruotsinkielisiä palveluita on oltava tarvetta vastaavasti
saatavilla sekä avo- että laitoshoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfon mukaan päihdehuollon palveluja voidaan järjestää joko terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palveluna, ei sen sijaan päihdehuoltolain nojalla. Palvelu tulee antaa asiakkaalle terveydenhuollon palveluna, mikäli asiakkaalla on lääketieteellisiä perusteita
hoidon saamiseen. Muusta kuin lääketieteellisestä perusteesta annettava palvelu on sosiaalihuollon palvelua ja tällöin palvelusta pitää tehdä hallintopäätös. Mikäli hoito on toteutettava lääketieteellisistä syistä laitosolosuhteissa, hoidosta perittävä maksu vastaa muuta sairaalahoitoa. Kunta
vastaa kaikissa tilanteissa asiakasmaksun määräämisestä ja perimisestä.
Kunta saa periä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista asiakkaalta maksuja siten kuin asiakasmaksulaissa
ja asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säädetään. Osa maksuista on luonteeltaan tasamaksuja, jotka kunta määrittää kaikille palvelun käyttäjille saman suuruisina ja osa tulosidonnaisia, jolloin jo maksua määrätessä asiakkaan tuloista ja menoista tehdään
selvitys ja päätetään asiakasmaksusta yksilölliseen taloudelliseen tilanteeseen perustuen. Terveydenhuollosta
perittävät maksut ovat pitkäaikaista laitoshoitoa lukuunottamatta tasamaksuja. Sosiaalihuollon maksut ovat joko tasamaksuja tai tulosidonnaisia maksuja.  Asiakasmaksulain 11 §:n mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön
maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Terveydenhuollon palveluista määrätyt tasamaksut ovat terveydenhuoltomenoja, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotukea määrättäessä muina toimeentulotukilain 7b§:n mukaisina perusmenoina.
Perustoimeentulotuessa menoksi ei kuitenkaan huomioida sosiaalihuollon palveluihin liittyviä maksuja. Perustoimeentulotuesta päätettäessä joudutaan arvioimaan asiakasmaksun lisäksi henkilön tai perheen tulojen ja menojen kokonaisuutta. Päätöksenteossa on lisäksi arvioitava sitä, miltä osin asiakkaan saama palvelu kattaa sellaisia menoja, joita muuten huomioitaisiin laskelmalle erikseen. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen tukimuoto, joten kaikki asiakkaan käytettävissä olevat tulot ja varat huomioidaan tässä arvioinnissa. Se, mitkä asiakasmaksut ovat terveydenhuollon asiakasmaksuja ja mitkä sosiaalihuollon asiakasmaksuja, on osoittautunut
kuntien vaihtelevien toimintamallien vuoksi joissain käytännön tilanteissa ongelmalliseksi arvioida.
Kelan tehtävänä on ratkaista perustoimeentulotukea koskevat hakemukset ja asiakkaan pyynnöstä siirtää hakemus kuntaan, mikäli hakemus sisältää menoeriä, joihin kunta voi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Kela ei voi toimeentulotukilain nojalla myöntää  perustoimeentulotukea muihin kuin terveydenhuoltomenoiksi laskettaviin asiakasmaksuihin ja näihinkin tukea voidaan myöntää vain tilanteissa, joissa asiakkaalle syntyy oikeus perustoimeentulotukeen. Kaikesta muusta asiakasmaksuihin myönnettävästä tuesta vastaa kunta; joko asiakasmaksuja huojentamalla tai lyhytaikaisissa tilanteissa täydentävän- tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisellä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tunnistettu tarve kehittää nykyistä lainsäädäntöä. Hallitus tuleekin esittämään tarkennuksia asiakasmaksulainsäädäntöön. Myös työ toimeentulotukilain uudistamiseksi on käynnistymässä. Muutoksia päihdehuollon palveluiden järjestämistä koskeviin
lakeihin on myös tarkoitus tehdä. Jo nykyisen lainsäädännön tulkinnan tulisi kuitenkin aina lähteä asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja varmistaa tarvittavien päihdepalveluiden saanti niistä perittävien maksujen sitä estämättä.


Helsingissä 15.1.2020
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru

Mikko Ollikainen

Lohjan synnytysosasto on oltava olemassa myös tulevaisuudessa!

Länsi-Uusimaa -lehti julkaisi eilen (5.9) uutisen, jossa nostettiin esiin Lohjan synnytysosaston sulkeminen HUS:n säästövaihtoehtona. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistin mielestä Lohjan synnytysosastoa tarvitaan ja ehdotus sen sulkemisesta on paheksuttava.
Thomas Blomqvist
06.09.2022 klo 14:57

Tärkeitä päätöksiä talouden ja opiskelijoiden kannalta

Hallituspuolueet ovat tänään sopineet työllisyyspaketista, joka vahvistaa julkista taloutta vähintään 110 miljoonalla eurollaa. RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on tyytyväinen siihen, että hallituspuolueet ovat pitäneet kiinni aikaisemmin sovitusta.
Anna-Maja Henriksson
11.02.2022 klo 16:35

Vastaus kirjalliseen kysymykseen ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla koronakriisin takia eristettyinä olevista suomalaisista miehistön jäsenistä

Kansanedustajat Sandra Bergqvist ja Mats Löfströmin ym. esittivät kysymyksen ministeri Haavistolle: Mitä hallitus tekee niiden suomalaisten merimiesten kotiin saamiseksi, jotka tällä hetkellä ovat eristyksissä ulkomaisten lippujen alla purjehtivilla aluksilla ja aikooko hallitus toimia kansainvälisesti, esimerkiksi Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO. ssa, kansainvälisen ratkaisun löytämiseksi siihen ongelmaan, että miehistön jäsenet eivät pääse poistumaan aluksiltaan?
Sandra Bergqvist ja Mats Löfström
17.06.2020 klo 14:12

Vastaus kirjalliseen kysymykseen läsnäolo-oikeuden rajoittamisesta synnytyksissä koronaepidemian aikana

Kansanedustaja Sandra Bergqvist on lähestynyt ministeri Krista Kiurua kirjallisella kysymyksellä: Miten kaikille synnyttäjille taataan riittävä tuki yhdenvertaisin perustein ennen synnytystä ja synnytyksen jälkeen myös koronaepidemian aikana, ja Miten taataan vanhempien yhtäläinen oikeus vastasyntyneen lapsen tapaamiseen?
Sandra Bergqvist
08.05.2020 klo 09:39

Vastaus kirjalliseen kysymykseen saariston kiinteistöverojen shokkikorotuksesta

Edustaja Sandra Bergqvist esitti kirjallisen kysymyksen: Onko asiasta vastaava ministeri tietoinen siitä, että Verohallinto lähettää tahallaan kiinteistöverokortteja, jotka todistettavasti suurelta osin ovat virheellisiä ja jotka pakottavat kiinteistönomistajat turvautumaan kalliisiin juridisiin prosesseihin ja mitä ministeri aikoo tehdä veroviranomaisten oma-aloitteiselle laintulkinnan tarkistukselle, joka on äärimmäisen epäedullinen kiinteistönomistajille ja joka tietyiltä osin sitä paitsi on ristiriidassa arvostuslain 29 §:n 1 ja 4 momenttien ja luottamuksensuojan periaatteen kanssa?
Sandra Bergqvist
19.11.2019 klo 16:08

KOTISIVUJA PÄIVITETÄÄN HUHTIKUUN AIKANA

2019 eduskuntavaalien myötä, Ruotsalaisen eduskuntaryhmä koostuu seruraavista edustajista:
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2019 klo 08:50

Pystymme parempaan

Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti 2019
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.11.2018 klo 11:08

Ryhmäpuheenvuorot

Valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025–2028 koskeva palautekeskustelu

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
12.06.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta

Ryhmäpuheenvuoron esittää edustaja Mikko Ollikainen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
05.06.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen talouspolitiikasta  

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
15.05.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2025 - 2028

Lähtekeskustelussa ryhmän puheenvuoron pitäjänä edustaja Otto Andersson.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
07.05.2024 klo 15:00

Välikysymys sairaalaverkosta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Henrik Wickström.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
23.04.2024 klo 15:02

Ajankohtaiskeskustelu koulurauhasta ja kouluturvallisuudesta      

Ryhmäpuheenvoon pitäjä edustaja Ollikainen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
17.04.2024 klo 15:00

Välikysymys hallituksen alueellisesti syrjivästä politiikasta

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.03.2024 klo 15:10

Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta

Ryhmävuoronpitäjä edustaja Anders Norrback.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 15:00

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2024

Ryhmäpuheenpitäjä edustaja Joakim Strand
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
21.02.2024 klo 16:00

Välikysymys hallituksen aiheuttamasta työmarkkinakaaoksest

Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Otto Andersson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä
20.02.2024 klo 15:26