Talousarvion palautekeskustelu

17.12.2019 klo 11:00
Ryhmäpuheen pitäjä ryhmäpuheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Arvoisa puhemies,

Koko talousarvion, kuten myös hallitusohjelman, johtotähtenä on työllisyystavoite, eli työllisyysasteen nosto vähintään 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Olemme oikealla tiellä. Lokakuussa 2019 työllisyysaste oli 72,7 prosenttia ja työttömyysaste 6,7 prosenttia. Nyt käsiteltävänä olevan talousarvioesityksen mukaan työllisten määrä ja työllisyysaste nousevat 73,4 prosenttiin vuoteen 2021 mennessä. Hallitus tekee kaikkensa saavuttaakseen 75 prosentin tavoitteen siitä kaksi vuotta myöhemmin.

Tämä talousarvio on alijäämäinen, mikä ei koskaan ole hyvä. Tänä vuonna alijäämä on 1,7 miljardia, ensi vuonna 2,2 miljardia. Alijäämän kasvu johtuu osittain suhdanteiden heikkenemisestä. Haluan kuitenkin korostaa, että sen kasvu johtuu suurelta osin siitä, että luomme edellytyksiä tulevaisuuden kilpailukyvylle. Panostuksilla tasa-arvoon, sosiaalisten erojen kaventamiseen, koulutukseen ja teollisuuden kilpailukykyyn on hintansa.

Ensi vuoden talousarvio parantaa monin tavoin Suomen teollisuuden kilpailukykyä. Kaksinkertaisten poistojen mahdollistaminen auttaa meitä kuromaan umpeen sitä investointien puutetta, joka meillä on kilpailijoihimme verrattuna. Ensi vuonna hallitus esittää myös kannustimia aineettomien investointien edistämiseksi.

Energiaverouudistuksen yhteydessä teollisuuden sähköveroa alennetaan lähemmäs eurooppalaista vähimmäistasoa. Se on valtava kädenojennus maamme teollisuudelle, joka tuottaa yhteiskuntamme kannalta elintärkeitä vientituotteita ja lisäarvoa.

Laitamme vientiväylämme kuntoon teihin ja rautateihin panostamalla. Hanko-Hyvinkää -radan sähköistystyö käynnistyy vihdoin, ja rata auttaa myös kotimaisen teollisuuden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Mutta vienti vaatii tutkimuksen, innovaatioiden ja teiden lisäksi muutakin. Merkittävien tutkimus- ja kehityspanostusten lisäksi on tärkeää panostaa myös kansainvälistymispalveluihin. Siksi Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin ja vienninedistämisosuuskunta Viexpon määrärahoja korotetaan tuntuvasti.

 

Arvoisa puhemies,

Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei ole kilpailukykyinen. Maa, joka ei ole tasa-arvoinen, ei käytä resurssejaan tehokkaasti. Tällä hallituskaudella tasa-arvotyötä edistetään monin tavoin, ja ministeri Blomqvistin johdolla on jo ryhdytty moniin toimenpiteisiin.                                                                                     KÄÄNNÄ!

Tasa-arvosta puhuttaessa mahdollisuuksien tasa-arvo on aivan keskeistä. Miten voimme tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet?

Viimeisimmät PISA-tulokset osoittivat, että koululaitoksemme pärjää edelleen kansainvälisessä kilpailussa. Mutta se ei ole niin tasavertainen kuin sen pitäisi olla. Koulujen ja oppilaiden väliset erot kasvavat. Tähän ongelmaan tulee puuttua, ja niin me myös teemme.

Valtiovarainvaliokunnan konkreettinen panostus lukutaitoon keskittyy yhteen keskeiseen ongelmaan. Lapset eivät lue entiseen tapaan. Varsinkaan pojat eivät lue tarpeeksi.

Tulevaisuuden talouden rakentaminen on aloitettava perusteista. Jokaisen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Nyt se toteutuu. Tasa-arvoisesta koulusta. Sen suhteen otamme useita edistysaskeleita. Yritteliäistä ja rohkeista nuorista, jotka ymmärtävät, miten talous toimii, ja jotka saavat kokeilla siipiään. Tämän suhteen Suomessa on hienoja ohjelmia, kuten Nuori Yrittäjyys. Tämän budjetin ansiosta Nuori Yrittäjyys pystyy laajentamaan toimintaansa siten, että se tavoittaa entistä useampia nuoria.

Arvoisa puhemies,

Työllisyysasteen nostamisen osalta valtiovarainvaliokunta korostaa monipuolisten toimenpiteiden tärkeyttä. Mikään yksittäinen uudistus ei paranna työllisyyttä riittävästi, vaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä.

Muun muassa työvoimapolitiikan palvelurakennetta on parannettava, työkykyä edistettävä ja kohtaanto-ongelmaa helpotettava. Lisäksi uudet tutkimukset osoittavat, että työperäisen maahanmuuton lisäämisestä voisi olla paljon hyötyä Suomen taloudelle.

RKP ja Ruotsalainen eduskuntaryhmä korostavat osaamista parantavien panostusten merkitystä ja muistuttavat, että yli 55-vuotiaiden keskuudessa on kaikista eniten työllisyyspotentiaalia (tosin sitä on tietenkin monissa väestöryhmissä). Siksi hallitus tekee konkreettisia toimenpiteitä 55-64-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi. Osa-aikatyön, pätkätöiden ja keikkatöiden vastaanottamisesta on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa.

Hyvän hallitusohjelmamme mukaan kokeilukulttuuria vahvistetaan poikkihallinnollisesti. RKP suhtautuu myönteisesti määräaikaisiin työllistämiskokeiluihin. Voisimme esimerkiksi luopua työvoiman tarveharkinnasta joillakin kokeilualueilla tai tietyillä aloilla, joilla työvoimasta on eniten kysyntää. Kokeilut tulisi kohdistaa mikroyrityksiin, jotka myös palkkaavat eniten työntekijöitä.

Kaikki nämä toimenpiteet ovat tarpeen, koska maamme huoltosuhde heikkenee tulevina vuosikymmeninä. Tarvitaan sote-uudistus, joka ottaa tämän haasteen vakavasti ja asettaa ihmisen hoitotarpeen keskiöön.

Kun tämä budjetti on toteutettu ja tämä hallitusohjelma viety läpi, Suomi on joka tapauksessa nykyistä tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi, ilmastofiksumpi, yritysystävällisempi ja parempi paikka elää.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Varsinais-Suomen vaalipiiri
RKP, Helsingin vaalipiiri
RKP, Uudenmaan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
Ahvenanmaan kansanedustaja, Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Vaasan vaalipiiri
RKP, Uusimaa
RKP, Vaasan vaalipiiri