Maakuntauudistus kaatukoon

19.05.2018 klo 07:47
Mikään uudistus ei ole saanut niin paljon kritiikkiä kuin maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus.

Maamme johtavat asiantuntijat ovat esittäneet massiivista kritiikkiä, mutta se ei ole paljoa auttanut. Puhtaasti poliittinen kompromissi pitää hallituksen koossa ja siksi ei tehdä muutoksia sisältöön.

 

Maakuntauudistus on todella huono uudistus Uudenmaan osalta. Pahimmassa tapauksessa uudistusta on mahdotonta toteuttaa. Demokratiavaje yhdistettynä 300-400 miljoonan euron budjettivajeeseen luo painajaismaisen kehyksen sille maakuntavaltuustolle, jonka tullemme valitsemaan lokakuussa. Enemmistö Uudenmaan kunnista eivät tule istumaan niissä pöydissä missä päätökset tehdään, miten palvelut järjestetään ja miten budjettivaje katetaan.

 

Moni taho ja poliitikko on esittänyt muutosehdotuksia. On vedottu, väitelty, kyseenalaistettu ja vaadittu muutoksia – mutta turhaan. Hallitus ja ennen kaikkea keskusta puolue tietää, ettei mikään hallituskokoonpano tämän jälkeen toteuttaisi maakuntauudistusta. Siksi tämä kiireellisyys ja välinpitämättömyys asiantuntijoiden ehdotuksia ja arvosteluja kohtaan. Mikään ei pure, kun aikataulu ohjaa sisällön ja muutostarpeen sijasta.

 

Hallituksen ajama maakuntauudistus, aiheuttaa kysymyksiä. Miksei uudistusta voisi toteuttaa vaiheittain, jotta vältyttäisiin samalta virheeltä koko maassa? Miksei sallita erilaisia ratkaisuja, sillä on itsestään selvää, ettei Uuttamaata 1,6 miljoonalla asukkaalla palvele samaa mallia kuin pienin maakunta 73 000 asukkaalla. Miksei anneta kuntien hoitaa niitä osia sosiaalihuollosta, jossa paikallinen tuntemus on tärkeää? Kukaan ei enää usko, että tässä mallissa onnistuta integroimaan eri hoitomuotoja toimiviksi palveluketjuiksi. Miksei eduskunnalle anneta työrauha ja pidetä maakuntavaaleja myöhemmin eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019?

 

Uudelle maakuntavaltuustolle ei tule olemaan mikään helppo tehtävä luoda uutta palvelurakennetta Uudellamaalla vuoden 2019 aikana. Ei tule olemaan helppoa myöskään seuraavalle hallitukselle. Seuraavan hallituksen pitää nimittäin huolehtia siitä, että budjettivajetta maakunnissa mahdollisuuksien mukaan katetaan. Pelkästään Uudenmaan osalta on kyse sadoista miljoonista euroista.

 

Kuntatalous voi paremmin kuin pitkään aikaan. Ei ole kovin kaukaa haettua, että valtionosuudet tullaan ottamaan kunnista ja siirtämään maakuntiin, sillä julkinen talous muodostaa kokonaisuuden.

 

Uhka pidemmällä aikavälillä on tietenkin se, että yhä enemmän tehtäviä siirretään kunnista maakuntiin. Tehtävien kanssa siirtyy myös valtionosuudet. Tästä kärsivät ennen kaikkea pienet kunnat.

 

Meidän pitäisi nyt keskittyä korjaamaan se, mikä ei toimi. Syy miksi meidän piti alun perin ryhtyä toimenpiteisiin, oli vaikeus päästää lääkärin vastaanotolle ja muihin palveluihin perusterveydenhuollossa. Mitä jos panostaisimme perusterveydenhuoltoon ja loisimme isommat ja vahvemmat kunnat, jotta tämä onnistuisi?

 

Maakuntien luominen syö nimittäin resursseja, jotka meidän pitäisi sen sijaan suunnata kehittääksemme palveluita. Nykyinen hallitus ei ota vastuuta siitä, minkä jo tiedämme, ettei tule toimimaan. Ministerit toteavat vain eduskunnan keskusteluissa, että ”paljon riippuu siitä, miten uudistukset toteutetaan.”

 

On syytä toistaa, tarvitsemme sote-uudistuksen, maakunnat sen sijaan tulevat kalliiksi ja ovat epädemokraattisia. Huolimatta kaikesta maakunta- ja sote-uudistuksen suunnittelutyöstä, näkisin kokonaisuuden nimissä parhaaksi, että maakuntauudistus kaatuisi.

Mikaela Nylander