Lista tehtävistä on pitkä, siihen sisältyy muun muassa pelastustoimi, monet ELY-keskuksien ja maakuntien liitojen tehtävät sekä maaseutu- ja aluekehitys.
Vahvojen maakuntien luominen on jo pitkään ollut keskustapuolueen tavoite. Perinteinen kuntapuolue, joka uskoi hajautettuihin ratkaisuihin, muuttui hallituspuolueeksi, joka kerta toisensa jälkeen tekee päätöksiä jotka johtavat palveluiden keskittämiseen.
Maakunnille siirrettävien tehtävien yhteydessä hallitus on myös linjannut, että kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,3 prosenttiyksiköllä ja tämän lisäksi otetaan käyttöön väliaikainen verokatto vuosina 2020-21. Jokainen kunta voi tämän perusteella päätellä kuinka paljon verovaroista tulevaisuudessa jää kunnan käytettäväksi lähinnä varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja kunnan yleiseen kehittämiseen.
Ehdotus sote- ja maakuntauudistukseksi siis minimoi kuntien roolia ja vaikutusvaltaa. Maakunnat nähdään ikään kuin kolmantena tasona demokraattiselle vaikuttamiselle. Onko tosiaan niin, että kuntien demokraattinen vaikutusvalta siirretään nyt maakunnille?
Vastaus on yksiselitteisesti ei. Ensinnäkin maakuntien toimivalta ei tule olemaan sama kuin kuntien. Käsittelemme esimerkiksi nyt eduskunnassa lainsäädäntöä, joka suurilta osin määrittelee sairaaloiden välistä työnjakoa tulevaisuudessa. Paljon ratkaistaan siis lainsäädäntö teitse, ennen kun maakunnat aloittavat toimintansa vuonna 2019. Tämän lisäksi ministeriöt ja hallitus tulevat ohjaamaan rahavirtoja maakuntiin uudella tavalla. Valtio tiukentaa kaiken kaikkiaan otettaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Asioissa joissa maakunnilla on toimivalta itsenäisesti tehdä päätöksiä ei ole suurta taloudellista merkitystä.
Toiseksi demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet tulevat olemaan aivan toisenlaiset kuin tällä hetkellä. Uudenmaan maakuntaan tulee kuulumaan vähintään 1,6 miljoonaa. Valtuustojäsenet valitaan suorissa vaaleissa ja monet kunnat tulevat jäämään ilman edustusta maakuntavaltuustossa. Maakuntavaltuusto tulee koostumaan 99 edustajasta.
Sote- ja maakuntauudistus nakertaa kuntien tehtäviä ja demokraattista perustaa. Demokraattinen vaikutusvalta ja toimivalta tehdä päätöksiä ei siirry maakuntiin samassa mittakaavassa. Maakunnat tulevat toiminaan valtion jatkeena ja on sekä väärin että harhaanjohtavaa puhua maakunnista demokraattisen vaikutusvallan kolmantena tasona.
Taloudelliset tosiseikat johtavat suurella todennäköisyydellä kuntauudistukseen tulevaisuudessa. Kehitys johtanee tulevaisuudessa isompiin kuntiin, joilla on vähemmän tehtäviä sosiaali- ja terveydenhuollon siirryttyä maakunnille. On aina helppoa olla jälkiviisas, mutta olisiko sittenkin pitänyt toteuttaa Kataisen hallituksen kaavailema kuntauudistus edellisellä kaudella? Olisimme ainakin välttyneet tästä suuresta demokraattisesta vajeesta, joka nyt on kehittymässä
