Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta 23.2.2022

23.02.2022 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Eva Biaudet

Arvoisa puhemies,

harva meistä pystyi kuvittelemaan, että eurooppalaiseen maahan voisi vuonna 2022 kohdistua niin konkreettinen uhka kuin nyt. Kahdeksan vuotta sitten Krim liitettiin Venäjään ja Itä-Ukrainassa alkoi sota. Sen jälkeen sota on vaatinut jopa 15 000 kuolonuhria ja maahan on luotu epävakautta hybridivaikuttamisen ja disinformaation levittämisen avulla.  Kriisi on todellinen uhka kaikille ukrainalaisille. Meistä se vaikuttaa järjettömältä. Mitä Putin voittaa sillä, että hän ajaa itsensä nurkkaan tällä tavoin? Venäjällä Putinin hallinto on luonut kotimaiselle yleisölle kuvan akuutista ulkoisesta uhasta. Koko muulle maailmalle tilanne näyttäytyy täysin päinvastaisena. Venäjän päätökset loukkaavat Ukrainan ja Euroopan laillista oikeutta päättää itsenäisesti omasta tulevaisuudestaan.

 

Kuten Ursula von der Leyen Münchenin turvallisuuskonferenssissa muistutti, Euroopan unioni perustettiin rauhan ylläpitämiseksi ja sotien lopettamiseksi Euroopassa. Nyt meidän yhteisellä toimintakyvyllämme on näytön paikka. Väkivallan kiihtymisen pysäyttämiseksi EU:n on vastattava voimakkailla taloudellisilla vastatoimilla. Ja nyt näin tehdään.

 

Me ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä tuemme tasavallan presidenttiä ja hallituksen linjaa, sekä tuomitsemme vahvasti Venäjän toiminnan. Vaikka Venäjä kasvattaa määrätietoisesti Ukrainaan kohdistamaansa uhkaa, tilanteessa on etsittävä erilaisia strategioita täysimittaisen sodan ja väkivallan lisääntymisen estämiseksi. Se, että Venäjä on tunnustanut niin sanotut separatistialueet, on loppu Minskin sopimuksen toteuttamiselle ja vastoin Etyjin periaatteita. Lisäksi se on myös kiistaton rikos kansainvälistä oikeutta vastaan. Ukrainalaiset joutuvat nyt elämään konkreettisen väkivallan uhan varjossa täysimittaista sotaa peläten. Venäjän tunkeutuminen Itä-Ukrainaan johtaisi tosiasiassa siihen, että alue olisi täysin Venäjän vallassa.

 

RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee EU:n päätöstä, yhdessä Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa, toimeenpanna voimakkaita taloudellisia vastatoimia. Mikäli voimankäyttö yltyy, on vastatoimia kiristettävä. Ne on kohdennettava tarkasti siten, että niiden vaikutukset Putiniin ja hänen eliittiinsä ovat riittävän tehokkaita, koskettaen esimerkiksi pankkisektoria ja energiateollisuutta. Vaikka pakotteiden taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan tuntuvia varmasti myös meillä Suomessa, emme voi sallia sitä, että aggressiivisuus voittaisi vuoropuhelun ja yhteistyön.  

 

Arvoisa puhemies, on äärimmäisen tärkeää, että Suomi ja EU osoittavat vahvan tukensa Ukrainalle ja ukrainalaisille. Ukrainan taloudellista tukemista on jatkettava ja Suomen tulee Ruotsin ja Norjan tapaan luoda joustavampia tukia kuin mitä perinteiset avustuskanavat ovat mahdollistaneet – jotta Ukraina pystyisi käyttämään varat parhaalla mahdollisella tavalla.

 

On oltava selvää, että jokainen itsenäinen valtio päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan. Suomen EU-jäsenyys perustuu luonnolliseen yhteiseen arvopohjaan, mutta jäsenyys on myös hyvin merkittävä tekijä turvallisuutemme kannalta. Läheinen kumppanuutemme Naton kanssa on turvallisuuspoliittisesti perusteltua, ja olemme ylpeitä operaatioista, joiden tarkoituksena on lopettaa sotilaallisia konflikteja ja vähentää kärsimystä maailmassa. Työskentelemme tiiviissä yhteistyössä muiden pohjoismaiden ja EU:n kanssa yhteisten ongelmien ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi, jotta ihmisten elämästä tulisi parempaa ja helpompaa kaikkialla maailmassa – ei päinvastoin.

 

Arvoisa puhemies, eurooppalaisten maiden rajoja on kunnioitettava, ja tämä koskee myös Putinia. Lisäksi on kunnioitettava valtioiden itsenäistä itsemääräämisoikeutta ja YK:n peruskirjan säännöstä, jonka mukaan maat eivät saa uhata toistensa alueellista koskemattomuutta. Niistä emme tingi. Ne ovat Euroopan turvallisuuden kulmakiviä.

 

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolestunut kehityksestä, jossa yhdessä sovittuja kansainvälisiä sopimuksia sivuutetaan. Meille ulkopolitiikassa on kyse rauhan turvaamisesta ja universaalien ihmisoikeuksien edistämisestä. On kyse vapauden ja demokratian puolustamisesta. Ne ovat tärkeitä tienviittoja kaikille ihmisille ja Suomen ulkopolitiikan perusta, josta meidän on pidettävä kiinni kaikkina aikoina.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä