Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, palautekeskustelu

09.06.2021 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Joakim Strand.

Arvoisa puhemies,

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa RKP:n ja Ruotsalaisen eduskuntaryhmän lähtökohdat ovat aina olleet hyvin selvät. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on paljon muutakin kuin aseita ja yhteisharjoituksia, vaikka suurvaltojen toiminta valitettavasti on vienyt huomiota enemmän kohti kovan turvallisuuden kysymyksiä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kansainvälistä yhteistyötä, jossa osapuolet osaavat katsoa omien rajojensa ja oman aikansa ylitse. Se on kykyä kantaa vastuuta vaikeista asioista. Se on vahva viestimme siitä, että Suomi jokaisessa yhteydessä pyrkii edistämään universaaleja ihmisoikeuksia ja puolustamaan oikeusvaltiota, demokratiaa ja sukupuolten tasa-arvoa.

Viime aikoina olemme RKP:ssä olleet hyvin yllättyneitä puheista, jotka ovat koskeneet Euroopan unionia tai vaikkapa Pohjoismaiden sisäisiä rajoja. Haluan tehdä tämän hyvin selväksi. Euroopan unionin tulee olla vahva ja toimintakykyinen toimija ja suunnannäyttäjä. Suomen tulee myös vaalia ja vahvistaa yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Sillä mitä yhtenäisempi Pohjoismaat on, sitä vahvemmin voimme näyttää maailmalle, että yksilön vapaus ja yhteiskunnallinen menestys voivat kulkea käsi kädessä. Mutta tämä tarkoittaa, että meillä pitää olla halua ja uskallusta tehdä yhteisiä päätöksiä ja kantaa yhdessä vastuuta, aivan kuten eduskunnan valiokunnatkin ovat todenneet.

Arvoisa puhemies,

Olemme oppineet ymmärtämään ilmastonmuutosta, joka kuivattaa viljelyalueita ja lisää hirmumyrskyjä, jotka tuhoavat koteja. Me tiedämme, että jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä, tulee pakolaisten määrä lisääntymään ennennäkemättömällä tavalla. Siksi Suomi panostaa vihreään siirtymään, siksi Suomi panostaa ilmastonmuutoksen hillintään. Suomi uskaltaa panostaa näihin asioihin, sillä toimenpiteiden arvo ja hyöty ei ole pelkästään tässä ja nyt vaan myös vuosikymmenten päässä. Niillä luodaan talouskasvua, kestävää kehitystä ja vakautta maailmaan.

Aivan yhtä merkittävä turvallisuusuhka on luonnonkato ja luonnonvarojen ylikulutus. Surullinen tosiasia on se, että monilla alueilla jo tänä päivänä kärsitään puhtaan veden puutteesta ja paikallisen ympäristön pilaantumisesta. Se voi tuntua jonkun kaukaisen maan ongelmalta, mutta tällaisilla asioilla on kertautuvia ja vakavia seurauksia. Mitä tapahtuu, jos miljoonilta ihmisiltä loppuu juomavesi?

Juuri tästä syystä kehityspolitiikan tulee olla keskeisessä roolissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomessa meillä on asiantuntijoita, meillä on yrityksiä, meillä on järjestöjä ja valtavaa osaamista, joiden avulla voimme saada aikaan todellista muutosta. Voimme esimerkiksi olla mukana uudistamassa alueiden energiajärjestelmiä ja tällä tavalla vahvistaa vakautta ja kestävää kehitystä. Globaali valtapolitiikka elää ja muuttuu ja juuri siksi Suomen tulee olla luotettava toimija ja yhteistyökumppani niissä maissa, joissa toimimme. Se on meidän moraalinen velvollisuutemme.

Arvoisa puhemies,

Tänä päivänä ei voi puhua enää turvallisuudesta ilman, että myös teknologian kehitys nostetaan esille. Sillä saralla meillä on paljon haasteita, joihin toivomme, että tulevissa selonteoissa pureudutaan enemmän. Meillä on edessämme maailma, jossa tekoäly pystyy tuottamaan inhimillistä tekstiä ja käymään miljoonia keskusteluja samanaikaisesti. Väärennettyjä videoita voi olla vaikea tunnistaa aidoista ja luottamus siihen, mitä näemmä ja luemme voi romahtaa. Tämä teknologia on yhä helpommin saatavilla ja siksi meidän täytyy tulevaisuudessa keskittyä erityisesti informaatiopuolustukseen.

Myös valtioiden täytyy keskittyä yhä enemmän digitalisaation etiikkaan. Toimintakentän muuttuessa lainsäädäntö on auttamatta aina jäljessä eikä selkeä ja tarkkarajainen lainsäädäntö pysty aukottomasti suojelemaan kansalaisia. Meidän täytyy luoda uudet pelisäännöt maailmassa, jossa suuryrityksillä on enemmän valtaa ja varallisuutta kuin monilla valtioilla ja jossa tulevaisuuden sodat käydään yhä enemmän verkon välityksellä.

Arvoisa puhemies,

On tärkeää, että ymmärrämme, kuinka monipuolista ulko- ja turvallisuuspolitiikka on. Maailmansotien jälkeen Eurooppaa ei alettu tuomaan yhteen armeijojen avulla vaan talouspolitiikalla. Meidän vastuullamme on löytää uusia tapoja toimia tässä maailmassa, jossa kaikki olemme riippuvaisia toisistamme.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä