Välikysymys vanhusten hoidon tilasta

06.02.2019 klo 15:00
Ryhmäpuheenvuoron pitäjä edustaja Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies,

 

Suomi on viime aikoina pärjännyt hyvin kansainvälisissä onnellisuutta ja elämänlaatua mittaavissa vertailuissa. Ylpeyteen ja tyytyväisyyteen on aihetta. Yhteiskunnan kehittämistä tähän suuntaan tulee jatkaa. 

Tätä taustaa vasten vanhusten hoidossa havaitut puutteet ovat isku vasten kasvoja.  Monien vanhusten turvallisuudentunne on horjunut. Näin ei saa olla, jos haluamme olla sivistynyt yhteiskunta.

Vanhusten hoidossa ilmenneet epäkohdat on selvitettävä perusteellisesti.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ja RKP tukevat mahdollisuutta tehdä omia valintoja myös vanhustenhoidossa. Vanhukselle on kuitenkin tärkeintä, että hän saa tarvitsemaansa hoivaa omalla paikkakunnallaan – ei se onko palveluntarjoaja kunnallinen vai yksityinen.

Mutta hoivayhtiöiden täytyy todistaa, että niiden tärkein tavoite on laadukkaiden palveluiden tarjoaminen, ei voittojen maksimointi potilaiden kustannuksella. Se ei riitä, että yritys markkinoi hienoja arvojaan nettisivuillaan. 

On hyvin epäeettistä ja tuomittavaa, että hoitoon tarkoitettuja verovaroja kanavoidaan veroparatiisien kautta suurille kansainvälisille suuryhtiöille, jotka ovat hoidon laadun sijaan ensisijaisesti kiinnostuneita voittojen maksimoinnista ja isojen osinkojen maksamisesta omistajilleen – ilman, että hoidon tasolla on mitään merkitystä.

Mitä tapahtui etiikalle? 

 

Arvoisa puhemies,

Senioreiden ääni pitää saada paremmin kuuluviin yhteiskunnassamme. Erityisesti, kun Suomen väestö vanhenee ja vanhusten hoidon tarve lisääntyy.

Suomi tarvitsee vanhusasiainvaltuutetun, jolla on riittävät toimivaltuudet ja joka raportoi eduskunnalle. 

Hoitotyöhön tarvitaan nykyistä useampia käsipareja – henkilöstömitoitus tulee kirjata lakiin. Samalla hoitajien määrän mitoituksessa tulee huomioida myös hoidon tarve. Esimerkiksi dementoitunut vanhus tarvitsee enemmän hoitoa kuin vanhus, jolla ei ole dementiaa. Lakisääteinen henkilöstömitoitus ei myöskään saa johtaa kotihoidon resurssien leikkaamiseen. 

 

Suomessa työskentelee tällä hetkellä reilu 20 ihmistä vanhustenhuollon laadun valvonnan kanssa. Suurin osa näistä työskentelee alueellisissa aluehallintovirastoissa. Nostin tämän asian esille viime viikolla kyselytunnilla. Tämän jälkeen selvisi, että Valvirassa, jossa hoidetaan valtakunnallista valvontaa, on vain yksi henkilö, joka työskentelee vanhustenhuollon valvonnan parissa. Toistan, vain yksi ihminen. Tämä on täysin kestämätöntä. Tämä asia täytyy korjata. Siksi kysyn, onko hallitus välittömästi valmis antamaan lisätalousarvion, jolla lisätään valvonnan resursseja? 

Haluan myös tässä yhteydessä selvästi sanoa, että sote- ja maakuntamallilla ei resurssikysymystä ratkaista. Päinvastoin. Hallituksen sote-uudistuksen lähtökohtana on omavalvonnan lisääminen. Siinä huijaa jo itseään, jos uskoo ongelmien ratkeavan omavalvonnan lisäämisellä.

 

THL:n tilastojen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana yksityisten hoivayritysten ja järjestöjen osuus palveluista on kasvanut vajaasta 25 prosentista reiluun 45 prosenttiin. Hallituksen sote-uudistus tulee entisestään lisäämään hoitoa ja hoivaa tarjoavien toimijoiden määrää. 

Tämä on hallitukselle peiliin katsomisen paikka. Sote- ja maakuntauudistus on luonut ennennäkemätöntä epävarmuutta kuntakenttään. Kuntapäättäjät ovat halunneet turvata vanhusten hoidon saatavuuden ja kuunnelleet isojen yksityisten hoivayhtiöiden kutsuhuutoja. Hallituksen maakuntamallin tarjoaman epävarman kolmivuotisen vuokrasopimuksen sijaan kuntapäättäjät ovat päättäneet myydä kuntien kiinteistöt, tehneet pitkän vuokrasopimuksen ja saaneet rahaa kunnan kassaan.

 

Vaikka vanhusten hoidossa on viime aikoina ilmennyt perustavanlaatuisia ongelmia, hysteriaan ei ole syytä. Monissa paikoissa hoitoon panostetaan paljon ja hoidon laatu on hyvä. Vanhusten hoidossa työskentelevät ansaitsevat kannustusta heidän arvokkaassa työssään.

Mutta olemassa olevien virheiden korjaaminen on meidän poliitikkojen vastuulla. Hoitohenkilöstölle tarvitaan suoja, jolla taataan, että he eivät saa potkuja, jos he ilmoittavat epäkohdista tai väärinkäytöksistä. Hoivakodeilta tulee edellyttää, että ne dokumentoivat havaitut ongelmat nykyistä paremmin. Jos yritys toistuvasti rikkoo sopimusta, täytyy olla nykyistä helpompaa määrätä yritykselle sakko. 

Tarvitsemme myös parempaa kilpailuista, jossa laatu saadaan takaisin keskiöön.

 

Meidän tulee rakentaa tätä yhteiskuntaa siihen suuntaa, että kaikki maamme vanhukset voivat tuntea olonsa turvalliseksi omassa arjessaan.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä