1) Tarvitsemme perhepoliittisen kokonaisuudistuksen
Nykyinen järjestelmämme vaikeuttaa naisten osallistumista työelämään. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä työllisyyden lisäämiseksi on edistää naisten työllisyyttä. Tämä tapahtuu parhaiten uudistamalla perhevapaajärjestelmän ja uudistamalla kodinhoidon tuen. Useimmat perheet hankkivat lapselleen päivähoitopaikan, kun lapsi on kahden vuoden ikäinen. Siinä iässä lapsen sosiaaliset tarpeet ovat heränneet ja on pedagogisesti perusteltua, että lapsia hoidetaan ryhmässä. Siksi katsomme, että kotihoidon tukea tulisi lyhentää yhdellä vuodella. Lyhentämisen myötä vanhemmat, jotka ovat kotona lapsen kanssa, voivat palata takaisin työelämään. Perheillä olisi oikeus itse valita ajankohta milloin lyhennettyä kotihoidontukea käytetään.
Samanaikaisesti kotihoidon uudistuksen yhteydessä myös perhevapaa tulee jakaa tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Isien tulee saada ottamaan suurempaa vastuuta lasten hoitamisesta. Ideaali olisi, että Suomessa sovellettaisiin 6+6+6 –mallia. Perhevapaata hyödyntävien piiriä tulee laajentaa niin, että perhevapaat koskevat myös isiä jotka eivät asu äidin kanssa tai jotain muuta läheistä, jos lapsella ei ole molempia vanhempiaan.
Kolmas kohta perhepoliittisessa kokonaisuudistuksessamme on maksuton varhaiskasvatus kaikille alle kolmevuotiaille lapsille. Se tosiasia, että vain noin 75 prosenttia suomalaisista kolme vuotta täyttäneistä lapsista osallistuu ohjattuun varhaiskasvatukseen, on aivan liian vähän. Meidän tulisi soveltaa Ruotsin mallia, jossa neljän tunnin varhaiskasvatus on maksuton. Ylittävät tunnit ovat maksullisia.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on tyytyväisenä huomannut, että opettajien ammattijärjestö OAJ on tukenut tätä mallia. Myös opetus- ja kulttuuriministeri Grahn-Laasonen on suhtautunut kiinnostuneesti asiaan. Nyt odotamme määrätietoisia toimia.
2) Tarvitsemme ryhtiä ulkomaalaispolitiikkaan
Hallitus jatkaa epäinhimillistä pakolaispolitiikkaansa, mitä Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä.
Muutoksenhakuaikoja lyhentämistä turvapaikka-asioissa 30 päivästä 21 tai 14 päivään, instanssista riippuen, perustellaan prosessin nopeuttamisella. Tosiasiassa kyse on turvapaikanhakijoiden oleskeluluvan saamisen vaikeuttamisesta. Mitä lyhyempi muutoksenhakuaika on ja mitä haasteellisempaa on saada oikeudellinen avustaja, sitä vaikeampi turvapaikanhakijan on saada oikeutta. Myös perustuslakivaliokunta suhtautui kriittisesti esitykseen. Nyt vahvistetun lakiesityksen mukaan myös turvapaikanhakijoiden mahdollisuuksia saada oikeusapua rajoitetaan huomattavasti. Hakijoiden erityisen haavoittuva asema, traumatisoituminen, kidutuskokemukset, luku- ja kirjoitustaidottomuus tai alaikäisyys vaikeuttavat selkeän turvapaikkapuhuttelun käymistä.
Emme voi hyväksyä sellaista ulkomaalaispolitiikkaa, joka johtaa siihen, että ihmiskaupan uhriksi joutunut armotta käännytetään. Myös ihmiskaupan uhreilla tulee olla oikeus turvakotipaikkaan.
Eduskuntaryhmämme arvostaa muiden ohella kirjailijoiden, oikeusoppineiden ja kansalaisten aktiivisuutta tiukennetun turvapaikkapolitiikan tiimoilta. Toivottavasti hallitus pääministeri Sipilän johdolla nyt herää todellisuuteen. Tulemme jatkossakin vaatimaan hallitukselta vastauksia ja suunnanmuutosta. Haluamme elää inhimillisessä Suomessa, jossa ihminen asetetaan keskiöön ja jossa arvopohja on vakaa. Me voimme kaikki paremmin sellaisessa yhteiskunnassa.
Hallituksen tulee myös ymmärtää kritiikki siitä, että kiristetty maahanmuuttopolitiikka tosiasiallisesti pidentää käsittelyaikoja mikä vuorostaan johtaa korkeampiin kuluihin.
3) Tarvitsemme uudistuksen työelämään
On hyvä asia, että hallitus budjettiriihen yhteydessä on luvannut uusia toimenpiteitä, jotta loisimme tähän maahan enemmän työpaikkoja. Työllisyysasteen on noustava.
Yllä olevat kohdat 1 ja 2 osoittavat, että vielä ei ole tehty riittävästi, jotta nuoret naiset ja maahanmuuttajat saataisiin vahvemmin mukaan työelämään.
Peräänkuulutamme uusia ponnistuksia, jotta saisimme aikaan enemmän paikallista sopimista. Me emme ymmärrä työministeri Lindströmin haluttomuutta tässä pattitilanteessa viedä tätä prosessia eteenpäin. On tarve luoda kokonaan uusi keskustelukulttuuri työpaikoille, missä työnantajat ja työntekijät paikallisesti sopivat uusista avauksista polkematta työntekijöiden perusoikeuksia.
Työhyvinvointi voi säästää yhteiskunnalle miljardeja samalla kun se voi parantaa yksilöiden terveyttä. Meillä ei ole varaa sivuuttaa niitä säästöjä, jotka voimme saada aikaan panostamalla ihmisten hyvinvointiin. Nyt tarvitsemme pikaisesti kansallisen ohjelman paremman työhyvinvoinnin puolesta. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä pidempään he jaksavat töissä, sitä alemmat ovat sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ja sitä parempi on tuottavuus.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä hyväksyi 10 kohdan työllisyysohjelman kesäkokouksessa 24.8.2016. Katso erillinen lehdistötiedote.
4) Tarvitsemme sote-uudistuksen, jossa potilas on keskiössä
Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarpeellisena. Ei ole kuitenkaan perusteltua ajaa sote-uudistusta ja maakuntauudistusta samanaikaisesti eteenpäin. Hallintouudistus uhkaa viedä huomion ja oleellisempi kysymys potilaan paremmasta ja tehokkaammasta hoidosta muuttuu toissijaiseksi. Myös hallituksen päätöstä ajaa läpi päivystysuudistusta ennen sote-uudistusta ei voi pitää onnistuneena. Hallitus sitoo maakuntien kädet päivystyksen määrän ja laadun osalta. Vasta sen jälkeen maakunnille luovutetaan itsehallinto.
Sote-uudistusta perustellaan tulevaisuudessa saatavilla säästöillä. Myös byrokratiaa kasvatetaan entisestään säästöjen nimissä. Samanaikaisesti asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että säästöjä ei tulla saavuttamaan. Hallitus ei ole tarjonnut perusteltuja arvioita siitä, mistä 3 miljardin euron säästö koostuisi. On syytä olla huolissaan siitä, että hallituksen ajama kokonaisuudistus johtaa heikentyneisiin palveluihin ja alueellisten erojen kasvuun, samalla kuin uudet rakenteet eivät johdakaan kustannusten madaltumiseen.
5) Tarvitsemme toimia tulevaisuuden energiamarkkinoiden puolesta
Energiavallankumous on mahdollisuus Suomelle. Luomalla dynaamiset kotimarkkinat annamme yrityksille mahdollisuuden vienninedistämiseen
Pariisi-sopimus asettaa suuria vaatimuksia energiatuotannollemme. Ennen vuotta 2030 tulee hiilidioksidipäästöjen olla vähentynyt 39 prosentilla ja uusiutuvan energian osuuden tulee ylittää 50 prosenttia. Tämä vaatii toimia.
Tulevaisuuden energiatuotanto tulee olemaan entistä enemmän paikallista. Meillä on potentiaalia bioenergian, tuulivoiman ja aurinkoenergian kehittämiselle. Meillä on tällä hetkellä tukijärjestelmä joka ei toimi optimaalisella tavalla ja lainsäädäntöä, joka ei tue paikallista energiatuotantoa.
Meidän tämänhetkinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä perustuu syöttötariffeille. Tämä järjestelmä ei tue tasavertaisia, kilpailukykyisiä markkinoita. Jotta voimme turvata monipuolisen energiatuotannon, tulee uusiutuvan energian markkinoiden tulevaisuudessa perustua esimerkiksi huutokaupalle. Tällä tavalla luomme yhdenvertaiset markkinat kohtuullisella hintatasolla. Paikallista tuotantoa tulee helpottaa mahdollistamalla pienet yhteisomisteiset voimalat. Niitä ei myöskään tule kuormittaa kohtuuttomilla sivukuluilla. Yritysmuoto tai tonttijako ei saa olla esteenä paikallisen uusiutuvan energian kehittämiselle.
6) Tarvitsemme myönteistä asennetta ja satsauksia koulutukseen ja yrittämiseen
Kaiken kaikkiaan tarvitsemme maahan positiivisemman ilmapiirin. Vaikka talous matelee, tulee meidän uskoa parempaan tulevaisuuteen. Negatiivisuus tarttuu helposti ja nuorten keskuudessa onkin havaittavissa huolestuttavia trendejä. Moni päättää muuttaa ulkomaille, Ruotsiin ja muihin maihin. He kokevat, että tulevaisuus Suomessa on epävarma mutta myös, että ilmapiiri täällä ei ole tarpeeksi sparraava. Meillä ei ole varaa tällaiseen aivovuotoon.
Hallituspuolueiden koulutuspoliittiset juhlapuheet ja vaalilupaukset ovat valitettavasti irrallaan siitä todellisuudesta, jossa hallitus toimii. Me Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä näemme osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen avaimina Suomen menestykseen nyt ja tulevaisuudessa. Lyhytnäköisten leikkausten sijaan meidän tulee satsata osaamiseen ja koulutukseen.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että meidän tulee tehdä radikaaleja muutoksia työelämässä. Kynnysten palkata työntekijä ja ottaa työ vastaan tulee olla matalampia kuin nyt.
Saadaksemme nuoret helpommin työelämään olemme puhuneet minijobs-mallin puolesta, jota on sovellettu Saksassa.
Hallitus toimii lyhytnäköisesti myös leikatessaan etsivästä nuorisotyöstä ensi vuoden budjetissa. RKP on aikaisempina hallituskausina ollut menestyksekkäästi rakentamassa tätä nuorisotyön muotoa. Toiminta, joka voi estää syrjäytymistä, vaatii suhteellisen pieniä resursseja.
Suomi voi saavuttaa paljon hyvää viestimällä, että yrittäjyyttä arvostetaan ja että maamme on joustava ja houkutteleva yrittäjille. Suhtaudumme myönteisesti ALV-maksujen suorittamiseen käteisperiaatteen mukaisesti mutta peräänkuulutamme myös muita toimia, jotka edistävät yrittäjyyttä. Säännöksiä tulee yksinkertaistaa. Tuemme ehdotusta antaa kasvuyrityksille mahdollisuus neljän ensimmäisen vuoden aikana ottaa yhteisövero verovelkana.
7) Tarvitsemme kaksikielisen Suomen
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan terveydenhuollosta ja oikeuslaitoksesta, joka toimintaa muutetaan kovalla kädellä. Vaadimme, että hallitus tekee kielelliset vaikutusarviot kaikissa keskeisissä uudistuksissa. Vaadimme myös, että mielipidevaikuttajat ottavat etäisyyttä ennakkoluuloista ja suoranaisesta vihamielisyydestä, joka kohdistuu suomenruotsalaisiin. Hallituksen tulisi ymmärtää satsata molempien kotimaisten kielten osaamiseen. Se antaa meille kilpailuetua. Hyvä kielitaito avaa väylän omaan yhteiskuntaamme, Pohjoismaihin, Eurooppaan ja maailmaan.
