Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.Esittelypuheenvuoro
LA 9/2016 – Carl Haglund
Arvoisa rouva puhemies,
Äitiysavustus ja -pakkaus ovat suomalainen menestystarina. Kansainvälisesti ainutlaatuinen äitiysavustus on jaettu suomalaisille äideille vuodesta 1938 alkaen ja avustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Taustalla oli huoli vähenevästä syntyvyydestä ja suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustuksen avulla äidit saatiin terveydenhuollon piiriin ja Suomessa lapsi- ja äitikuolleisuus onkin tänä päivänä maailman pienimpiä.
Tämän lakialoitteen tarkoitus on mahdollistaa äitiyspakkauksen jakaminen Suomesta turvapaikkaa hakevalle naiselle. Nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevan naisen on saatava lainvoimainen turvapaikkapäätös ennen kuin häneen voidaan soveltaa äitiysavustuslakia. Nyt Suomesta turvapaikan saaneilla naisilla on oikeus äitiyspakkaukseen, mutta turvapaikkapäätöstä odottavilla ei ole. Jokaisella äidillä ja lapsella on samat tarpeet, olipa kyseessä suomalainen tai turvapaikanhakijaperhe. Turvapaikanhakijoilla on vielä paljon vähemmän niitä tarvikkeita, joita vauva alussa tarvitsee, kuten vaatteita ja tärkeitä hygieniatarvikkeita. On moraalisesti väärin, että ne harvat äidit, jotka ovat turvapaikanhakijoita ja joiden käsittely on kesken, jäävät ilman, kun kaikki muut Suomessa synnyttävät äidit saavat pakkauksen.
Suomeen saapui viime vuonna ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Maahanmuuttoviraston mukaan noin 32 000 henkilöä haki turvapaikkaa Suomesta vuonna 2015 ja tänäkin vuonna oli maaliskuun loppuun mennessä saapunut vähän yli 2000 hakemusta. Monet turvapaikanhakijoista ovat myös nuoria naisia. Vuonna 2015 arvioitu turvapaikkahakemuksen keskimääräinen käsittelyaika oli Maahanmuuttoviraston mukaan noin 117 vuorokautta. Vaikka viranomaisten resursseja on lisätty ja hakemusten käsittelyajan odotetaan lyhenevän niin käsittelyajat vaihtelevat tapauskohtaisesti ja jokainen hakemus on yksilöllinen. Tämä tarkoittaa, että moni
turvapaikkaa hakenut voi joutua odottamaan lainvoimaista päätöstä vielä hyvinkin pitkään. Näin ollen on todennäköistä, että moni turvapaikanhakija synnyttää lapsen Suomessa odottaessaan turvapaikkapäätöstä. Olisi sekä inhimillisesti että yhteiskunnan edun kannalta perusteltua, että Suomessa asuville ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville naisille voitaisiin jakaa äitiyspakkaus jo ennen kuin heidän turvapaikkahakemuksensa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä. Tämä oli alun perinkin äitiyspakkauksen perimmäinen tarkoitus, antaa apua niille äideille, joilla oli vähiten.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtoisessa budjetissaan syksyllä, että turvapaikanhakijoiden äitiyspakkauksiin tulisi varata 120 000 euroa. Tämä on periaatteellinen kysymys ja pieni asia Suomen kansantaloudelle, mutta niille, joita se koskee, se on iso asia. Raskaana olevia turvapaikanhakijoita ei ole paljon. Tämä ei ole budjettikysymys, eikä aiheuta yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.
Tällä lakialoitteella lainsäädäntöä ehdotetaan siksi muutettavaksi niin, että äitiyspakkaus voidaan jakaa Suomesta turvapaikkaa hakeneelle naiselle. Lainvoimaisen päätöksen saaminen ei siten enää olisi edellytys äitiyspakkauksen jakamiselle. Äitiyspakkausta ei kuitenkaan jaettaisi naiselle, jonka turvapaikkaa koskeva hakemus katsotaan ulkomaalaislain mukaisesti ilmeisen perusteettomaksi. Turvapaikkaa hakeneilla naisilla olisi siten äitiysavustuslain perusteella oikeus äitiyspakkaukseen. Äitiysavustuslain mukaan oikeus äitiysavustukseen on naisella, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että nainen ennen raskaudentilansa
neljännen kuukauden päättymistä on käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa
tai lääkärin vastaanotolla. Tässä yhteydessä on syytä huomioida, että turvapaikkaa
hakenut nainen voi saapua Suomeen vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden
päättymisen jälkeen. Toinen mahdollinen tilanne on, että Suomesta turvapaikka hakenut nainen saapuu Suomeen ennen raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymistä, mutta hänellä ei kuitenkaan heti ole mahdollisuutta päästä äitiysavustuslaissa tarkoitettuun terveystarkastukseen. Siksi turvapaikkaa hakeneelta naiselta ei ole tarkoituksenmukaista evätä äitiyspakkausta tällaisissa tapauksissa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta niin, että Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön sovelletaan äitiysavustuslakia. Äitiysavustuslakia ei kuitenkaan sovellettaisi Suomesta turvapaikkaa hakevaan henkilöön silloin, kun kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan ratkaista nopeutetussa menettelyssä, kun hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tämän lisäksi ehdotan äitiysavustuslakia muutettavaksi niin, että erityisenä syynä pidetään muun muassa tilannetta, jossa Suomesta turvapaikkaa hakenut nainen on vasta raskaudentilansa neljännen kuukauden päättymisen jälkeen käynyt terveystarkastuksessa terveyskeskuksessa tai lääkärin vastaanotolla.
