Värderade talman, arvoisa puhemies,
Regeringen planerar att införa stora förhöjningar av dagvårdsavgifterna. Samtidigt som sysselsättningsgraden, och speciellt kvinnornas sysselsättningsgrad, är vår stora utmaning, skapar vi nya incentiv för kvinnor - och män - att stanna hemma.
Hallitus on esittämässä tuntuvia korotuksia päivähoitomaksuihin. Lyhytnäköisestä valtiontalouden ja kuntatalouden näkökulmasta asian voi ymmärtää, mutta asia ei ole näin yksinkertainen.
Mikä on Suomen talouden suurin ongelma? Se on työllisyysasteemme. Se on joka ikäryhmässä tuntuvasti Ruotsin työllisyysastetta alhaisempi. Ja kaikkein suurin ero on 30–40-vuotiaiden naisten joukossa. Tässä ikäluokassa työllisyysasteen ero on jopa 20 %. Tämä on se ongelma, johon pitäisi keskittyä. Tähän ongelmaan Suomen Pankki on kiinnittänyt huomiota, ja toivon, että hallituskin huomaisi asian.
Mutta palatkaamme päivähoitomaksuihin. Mikä vaikutus näillä korotuksilla on naisten työllisyyteen, ja sen kautta Suomen talouteen?
Kun maksuja korotetaan, niin luodaan taas uusi syy äideille – tai isille – jäädä kotiin lastensa kanssa. Se hidastaa naisten siirtymistä työelämään, se hidastaa äitien urakehitystä ja pienentää sen myötä heidän tulevaa palkkatasoaan.
Arvoisa puhemies,
Tämä esitys lisää epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Se on kansantaloudellisesti lyhytnäköinen.
Korotetut maksut ovat epäsuora vero, ne ovat epäsuora progression tiukennus. Hyvä hallitus, ne vähentävät suoraan kulutusta ja hidastavat sen myötä talouskasvua.
Suomen etu on vähentää vanhempien houkutusta jäädä kotiin, ja lisätä tarjontaa työmarkkinoilla. Kun työllisyysasteemme nousee, Suomen valtiontalouden vaje pienenee.
Äidin tai isän paikka on kotona lapsen ensimmäisen vuoden aikana – mutta sen jälkeen on kansakunnan etu – ja uskoakseni useimmissa tapauksissa myös lapsen etu - että molemmat vanhemmat ovat työelämässä.
Hallituksella olisi toki vaihtoehtojakin – miksi se ei puutu kotihoidontukeen? Se on pohjoismaisella tasolla täysin poikkeuksellinen järjestelmä, joka suoraan luo houkuttimia pysyä kotona, poissa työelämästä. Se ei pelkästään luo epätasa-arvoa työmarkkinoille, vaan on myös suuri este maahanmuuttajien kotouttamisen tiellä. Ruotsin tasa-arvoministeri Åsa Regnér hämmästeli sitä jyrkin sanakääntein muutama viikko sitten, ja se on ymmärrettävää: Ruotsin ja Suomen työllisyystilastot puhuvat selkeää kieltään.
Kotihoidontuki maksaa suorasti, ja epäsuorasti. Onko tämä poliittisesti liian hankala kysymys? Onko oikeiden rakenteellisten uudistusten tekeminen liian kivuliasta?
Hallitus on toistuvasti osoittanut, että tasa-arvokysymykset ovat sille hyvin toissijaisia. Muistamme kaikki minkälaisen painotuksen tasa-arvo sai hallitusohjelmassa.
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmalle ei myöskään ole löytynyt sijaa ministerin aikataulusta. Ensin sen oli määrä tulla ennen vuodenvaihdetta.
Sen jälkeen se luvattiin julkaistavan maaliskuun loppuun mennessä.
Tässä me nyt olemme, vapun kynnyksellä, eikä ohjelmaa näy.
Värderade talman, bästa minister,
Inse vikten av jämställdhet, gör riktiga strukturella reformer. Förnya föräldraledigheten, förnya hemvårdsstödet - och slopa de planerade förhöjningarna i dagvårdsavgifterna, för de för inte oss vidare.
Hyvä hallitus, ryhtykää toimeen. Ymmärtäkää tasa-arvon merkitys, tehkää oikeita rakenteellisia uudistuksia: uudistakaa vanhempainvapaa, uudistakaa kotihoidontuki – ja perukaa nämä päivähoidon maksujen korotukset, koska ne eivät vie meitä eteenpäin.
