Edustaja Anders Adlercreutz kysyy perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolta:
Mihin toimiin sosiaali- ja terveysministeriö aikoo ryhtyä nuorena aikuisena syövän sairastaneiden myöhäisvaikutusten ja ennenaikaisen kuolemanriskin vähentämiseksi ja yhtenäisen kansallisen myöhäisvaikutusten jälkiseurannan järjestämiseksi kaikille alle 35-vuotiaina syövän sairastaneille?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Sosiaali- ja terveysministeriö on aktiivisesti ohjannut syövän hoidon kehittämistä. STM:n asettaman Syövän hoidon järjestämisen selvitystyöryhmän raportti Syövän hoidon kehittäminen vuosina 2010–2020 oli ensimmäinen osa Suomen kansallista syöpäsuunnitelmaa. Raportin mukaan syöpätyypeittäin tulee olla olemassa valtakunnalliset hoitosuositukset. Valtakunnalliset syöpäkohtaiset, monialaiset asiantuntijaryhmät vastaavat laatimiensa hoito-, diagnostiikka- ja seurantasuositusten sisällöstä ja päivityksestä. Raportissa mainitaan myös lapsena ja nuorena syövän sairastaneiden erityisseurannan tarve.
Suosituksen lapsena, nuorena ja nuorena aikuisena syövän sairastaneiden henkilöiden aikuisiän myöhäisvaikutusseurannan järjestämisestä antoi jo vuonna 2012 sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. Raportissa kuvataan useita toimenpidesuosituksia, miten pitkäaikaisseuranta voidaan järjestää yliopistosairaaloiden asiantuntijaryhmien ja perusterveydenhuollon kesken.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kansallisen syöpäkeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän loppuraportissa 2014:13, Kansallinen syöpäkeskus – Comprehensive Cancer Center Finland (FICAN), huomioidaan syövän sairastaneiden kasvava määrä. Raportin mukaan Kansallisen syöpäkeskuksen tulisi olla keskeinen toimija syöpähoidon jälkeisen seurannan ja kuntoutuksen organisoinnissa, mihin myös lasten ja nuorten syövän sairastaneiden pitkäaikaisseurannan järjestäminen sopisi luontevasti.
Hallitus myönsi vuonna 2016 Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiselle nelivuotisen rahoituksen. Tarkoituksena on, että kansallinen syöpäkeskus toimii yliopistojen ja yliopistollisten sairaanhoitopiirien alueellisten syöpäkeskusten verkostona ja lisäksi perustetaan kansallinen koordinoiva syöpäkeskus. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2016 asettama Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnat -työryhmä on pohjustanut syöpäkeskuksen perustamista.
Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 589/2017 vp
Kansallista syövän hoidon järjestämistä on tuettu lainsäädännöllä. Valtioneuvoston asetuksessa erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017) on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille säädetty syövän ehkäisyn, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen valtakunnallista suunnittelua ja toiminnan yhteensovittamista koskevat tehtävät ja kullekin yliopistolliselle sairaanhoitopiirille vastaavasti alueellisen yhteensovittamisen tehtävät.
Vuosille 2018 - 2019 on asetettu Kansallisen syöpäkeskuksen toiminnat -ohjausryhmä tukemaan Kansallisen syöpäkeskuksen perustamista ja toiminnan käynnistämistä. Kysymyksessä esitetty syövän sairastaneiden nuorten aikuisten jälkiseurannan yhtenäisistä käytännöistä huolehtiminen on syöpäsairauksiin perehtyneiden asiantuntijoiden tehtävä osana sosiaali- ja terveysministeriön tukeman Kansallisen syöpäkeskuksen koordinoimaa toimintaa.
Helsingissä 4.1.2018
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko
